Erityisruokavaliot ja painonhallinta

Syömiskäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä

  • Ruoan ominaisuudet, kuten maku, koostumus ja ravintoainesisältö
  • Psykologiset tekijät, kuten mieltymykset, rutiinit, mieliala ja ravitsemustietämys
  • Biologiset tekijät, kuten hormonit, sairaudet, perintötekijät ja ruokahalu
  • Ympäristö, kuten ruoan hinta ja saatavuus, kulttuuri ja mainokset
  • Taustatekijät, kuten ikä, sukupuoli ja sosioekonominen asema

Erityisruokavaliot

Laktoosi-intoleranssissa ohutsuoli ei eritä laktoosia hajottavaa laktaasientsyymiä. Maitotuotteiden nauttiminen voi aiheuttaa vatsakipuja, ilmavaivoja ja vatsan turvotusta. Hoitona vähennetään laktoosin määrää ruokavaliossa joko vaihtamalla maitotuotteet vähälaktoosisiin tai kokonaan laktoosittomiin.

Keliakia on sairaus, jossa eräs vehnän, rukiin ja ohran proteiini, gluteeni, aiheuttaa ohutsuolessa suolinukkavaurioita. Tämä heikentää ravintoaineiden imeytymistä ja aiheuttaa ripulia, ylävatsan turvotusta, ilmavaivoja ja laihtumista. Keliakia todetaan ohutsuolesta otetusta koepalasta. Tautia hoidetaan gluteenittomalla ruokavaliolla. Kielletyt viljat voidaan korvata esimerkiksi riisillä, maissilla, tattarilla tai hirssillä.

Laktovegetaarisessa kasvisruokavaliossa syödään kasvikunnan tuotteiden lisäksi myös maitotuotteita. Lihatuotteet korvataan esimerkiksi palkokasveilla ja soijatuotteilla.

Vegaaniruokavaliossa ei syödä lainkaan eläinkunnan tuotteita. Tällöin täytyy kiinnittää erityistä huomiota riittävän B12-vitamiinin, D-vitamiinin, kalsiumin, raudan, sinkin, raudan ja jodin saantiin, sillä niitä saadaan tyypillisesti eläinperäisistä ruoista.

Ravintolisät

Ravintolisiä markkinoidaan lupauksilla terveyden edistämisestä. Ravitsemussuositusten mukaista ruokaa syödessä ravintolisistä ei kuitenkaan yleensä ole hyötyä. Joidenkin suojaravintoaineiden liiallinen saanti voi olla jopa terveydelle haitallista. Ainoat ravintolisät, joiden käyttö on terveellisessä ruokavaliossa perusteltua, ovat D-vitamiini lapsille, nuorille ja vanhuksille, sekä foolihappo (eli B9-vitamiini) ennen raskautta ja raskauden aikana. Ravintolisistä on apua myös silloin, kun ruokavalio on rajoittunut (esim. vegaanit tai sairaat).

Energiatasapaino

Ravinnonottoa säädellään sekä lyhyellä aikavälillä (esim. kylläisyys aterian jälkeen), että pidemmällä aikavälillä (elimistö pyrkii vakiinnuttamaan kehon painon tiettyyn lukemaan). Ruokahaluun vaikuttavia hormoneja ovat leptiini ja greliini. Leptiini erittyy rasvasoluista ja tuottaa kylläisyyden tunteen, greliini erittyy mahalaukusta ja edistää ruokahalua.

Ruoka-aineen energiatiheys tarkoittaa elimistön aineenvaihdunnassa hyväksikäytettävän energian määrää ruoka-aineen painoa kohden (kJ/g tai kcal/g). Korkean energiatiheyden omaavat ruoka-aineet, kuten suklaa tai sipsit, ovat monesti tyypillisesti terveydelle haitallisia.

Ylijäämäenergia varastoituu rasvaksi.

Ylipaino

Painoa voidaan arvioida subjektiivisesti ja objektiivisesti. Objektiivisia painon mittareita ovat kehonpaino, painoindeksi, vyötärön leveys ja rasvaprosentti.

Painoindeksi lasketaan jakamalla paino pituuden neliöllä (yksiköksi tulee kg/m2). Normaali painoindeksin alue on 18,5-25. Painoindeksi ei kuitenkaan huomioi kehon koostumusta, joten hyvin lihaksikas henkilö voi painoindeksin perusteella olla ylipainoinen, vaikka hänen rasvaprosenttinsa olisi pieni.

Vartalon muotoa kuvaillessa puhutaan omena- ja päärynätyypistä, joissa ero muodostuu siitä, kertyykö rasvakudosta vyötärölle vai lantiolle. Erityisesti omenalihavuus on haitallista, sillä silloin rasva on kertynyt vatsaonteloon ja maksaan ja on aineenvaihdunnallisesti aktiivista.

Lihomisen syitä on monia:

  • istuva elämäntapa
  • liikkumattomuus
  • runsaasti sokeria ja rasvaa sisältävän ruoan syönti
  • stressi
  • vähäinen yöuni
  • kiireinen elämäntapa

Painonhallinta

Painonhallinnan keinoja:

  • lyhytikäisten diettien sijaan tee kestäviä elintapamuutoksia vähän kerrallaan
  • syö ravitsemussuositusten mukaisesti
  • pidä ateriarytmi tasaisena
  • liiku arjessa ja harrasta liikuntaa
  • nuku riittävästi
  • stressinhallinta

Laihduttaminen ehkäisee monia kansantauteja, mm. tyypin 2 diabetesta, sydän- ja verisuonisairauksia, joitakin syöpiä ja tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia.

Erilaisia nykyään suosittuja dieettejä ja niiden ongelmia:

  • pätkäpaasto, jossa syödään osa ajasta normaalisti ja osa ajasta rajoitetaan energiansaantia: paastoaminen ei sovi kaikille, ja normaaleina päivinä saatetaan kompensoida paastoa syömällä liikaa
  • ketodieetti, jossa rajoitetaan hiilihydraattien syömistä minimiin: lihaa syödään suosituksia enemmän ja kuitua syödään liian vähän

Kurinalainen symishäiriö voi johtaa syömishäiriöön. Ne ovat mielenterveyden häiriöitä, jotka ovat tavallisimpia nuorilla. Yleisimpiä syömishäiriöitä ovat laihuushäiriö anoreksia, ahmimishäiriö bulimia ja ahmintahäiriö BED (ahmintahäiriö muistuttaa bulimiaa, mutta siinä ei yritetä “nollata” ahmimisen lihottavaa vaikutusta esim. oksentamalla).

Testaa tietosi

Perustehtävät

  1. Esittele keliakia (syyt, oireet, diagnostiikka, hoito).
  2. Mitä ravintolisiä suositellaan ruokavaliosta riippumatta ja mille väestöryhmille?
  3. Mitkä tekijät altistavat ylipainolle?
  1. Keliakia on sairaus, jossa eräs vehnän, rukiin ja ohran proteiini, gluteeni, aiheuttaa ohutsuolessa suolinukkavaurioita. Tämä heikentää ravintoaineiden imeytymistä ja aiheuttaa ripulia, ylävatsan turvotusta, ilmavaivoja ja laihtumista. Keliakia todetaan ohutsuolesta otetusta koepalasta. Tautia hoidetaan gluteenittomalla ruokavaliolla. Kielletyt viljat voidaan korvata esimerkiksi riisillä, maissilla, tattarilla tai hirssillä.

  2. Ainoat ravintolisät, joiden käyttö on terveellisessä ruokavaliossa perusteltua, ovat D-vitamiini lapsille, nuorille ja vanhuksille, sekä foolihappo (eli B9-vitamiini) ennen raskautta ja raskauden aikana. Ravintolisistä on apua myös silloin, kun ruokavalio on rajoittunut (esim. vegaanit tai sairaat).
  3. Lihomisen syitä:

    • istuva elämäntapa
    • liikkumattomuus
    • runsaasti sokeria ja rasvaa sisältävän ruoan syönti
    • stressi
    • vähäinen yöuni
    • kiireinen elämäntapa

Soveltava tehtävä

Perheen 15-vuotias on ryhtynyt vegaaniksi. Mitä hänen tulisi ottaa huomioon ruokavaliossaan, jotta ravitsemussuositusten mukainen ravintoaineiden saanti tulisi turvattua? (yo kevät 2021)

  • Proteiini: 
    • Vegaaniruokavaliosta puuttuvat keskeiset proteiinin lähteet eli eläinkunnan tuotteet, joten ruokavalioon on valittava useita kasviproteiinin lähteitä
    • Tällaisia proteiinin lähteitä ovat soija, täysjyväviljavalmisteet, pavut, linssit, pähkinät ja siemenet
  • D-vitamiini: 
    • Vegaanit saavat ruokavaliostaan niukasti D-vitamiinia
    • Sitä lisätään joihinkin elintarvikkeisiin, kuten margariineihin ja kasvirasvalevitteisiin, mutta D-vitamiinilisä on tarpeen ympäri vuoden
  • B12-vitamiini: 
    • Vegaaniruoka sisältää marginaalisen pieniä määriä biologisesti aktiivista B12-vitamiinia
    • Muista vesiliukoisista vitamiineista poiketen B12-vitamiini varastoituu maksaan. Nämä varastot tyhjenevät hitaasti, siihen voi kulua vuosia
    • Vegaaniruokavaliota noudattavan henkilön on kuitenkin syytä nauttia B12-vitamiinivalmistetta tai elintarvikkeita, joihin vitamiinia on lisätty
  • Rauta: 
    • Rauta imeytyy kasvikunnan tuotteista huonommin kuin eläinkunnan tuotteista
    • Hyviä raudan lähteitä ovat muun muassa palkokasvit, täysjyväviljatuotteet, vihreät lehtivihannekset ja kuivatut hedelmät
    • C-vitamiinipitoisten elintarvikkeiden nauttiminen aterialla lisää raudan imeytymistä
  • Kalsium: 
    • Monista kasvisperäisistä ruoista saatavan kalsiumin hyväksikäyttö on heikkoa
    • Vegaaniruokavaliossa hyviä kalsiumin lähteitä ovat muun muassa kalsiumilla täydennetyt kasvijuomat ja -jogurtit, tofu ja valkoiset pavut
  • Jodi: 
    • Vegaanisessa ruokavaliossa jodin lähteitä on niukasti
    • Vain jodioitu ruokasuola ja merilevät ovat merkittäviä jodin lähteitä
    • Jodin riittävä saanti voidaan turvata ravintolisiä käyttämällä
  • Sinkki: 
    • Sinkki imeytyy huonommin kasviperäisistä kuin eläinperäisistä lähteistä
    • Kasvisruokavaliossa sinkin lähteitä ovat mm. täysjyvävilja, palkokasvit, pähkinät ja siemenet
  • Energia: 
    • Aloittelevilla vegaaneilla aterioiden annoskoot saattavat olla liian pieniä riittävän energian saamiseksi
    • Erityisesti kasvuikäisten ja runsaasti liikkuvien on huolehdittava riittävästä energiansaannista
    • Runsaasti rasvaa sisältävien ruokien, kuten pähkinöiden, avokadon ja kasviöljyjen, nauttimista suositellaan

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Siirry sivun alkuun