Terveystietotärpit

Tärpit lukion terveystietoon

Kurssi 1 Tehtävät

kurssi 1

Tältä sivulta löydät vanhoja ylioppilastehtäviä kurssi 1:een liittyen. Joidenkin tehtävien ratkaisuissa puhutaan myös muihin kursseihin kuuluvista asioista, joten jos jokin kuulostaa täysin uudelta ja oudolta, ei kannata pelästyä.

Tässä sivun sisällysluettelo:

  1. Terveys käsitteenä
  2. Terveyden edistäminen
  3. Itsehoito ja ensiapu
  4. Riippuvuudet
  5. Taudit

1. Terveys käsitteenä

1. Määrittele terveysosaaminen ja kuvaa sitä esimerkein. (yo kevät 2020)

Terveysosaaminen muodostuu terveyteen liittyvistä ulottuvuuksista eli tiedoista, taidoista, itsenäisestä kriittisestä ajattelusta, itsetuntemuksesta ja eettisestä vastuullisuudesta.

  • terveystietoa on esimerkiksi tieto riittävästä unen määrästä eri ikäkausina
  • terveystaitoja ovat esimerkiksi ensiapu- ja hygieniataidot
  • itsenäinen kriittinen ajattelu tarkoittaa taitoa erottaa faktat mielipiteistä sekä kykyä vertailla ja tehdä päätelmiä ja yleistyksiä terveyteen liittyvistä asioista esimerkiksi iltapäivälehtien terveysuutisoinnin luotettavuuden arvioinnissa
  • itsetuntemus tarkoittaa tietoisuutta ja ymmärrystä omista tunteista, tarpeista, arvoista, asenteista ja oppimistavoista
  • eettinen vastuullisuus tarkoittaa yksilön velvollisuuksien ja oikeuksien hahmottamista, tietoisuutta omien tekojen ja valintojen vaikutuksista tosiin ihmisiin ja yhteiskuntaan sekä terveyteen liittyvien eettisten asioiden pohdintaa

2. Promootio ja preventio ovat keskeisiä terveystietoon liittyviä käsitteitä. Vertaile promootiota ja preventiota. (yo kevät 2018)

Promootion ja prevention eroja:

  • Lähtökohta: Promootiossa positiivinen terveyskäsitys, preventiossa perinteistä sairauskeskeistä ajattelua
  • Tavoite: Promootiossa vahvistaa terveyttä edistäviä tekijöitä, preventiossa sairauden esiintyvyyden väheneminen
  • Kohde: Promootio kohdistuu koko väestöön, preventio kohdistuu joko koko väestöön, riskiryhmiin tai jo sairastuneisiin
  • Keinot: Promootiossa mm. terveellinen yhteiskuntapolitiikka, preventiossa mm. rokotus, seulonta ja kuntoutus
  • Toimijuus: Promootio on koko yhteiskunnan tehtävä, preventio rajautuu terveydenhuollon piiriin

3. Kokemusasiantuntija on kokemusasiantuntijakoulutuksen saanut henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta mielenterveys- tai päihdeongelmista, somaattisista sairauksista tai muista elämän pulmista näitä vaikeuksia itse kokeneena tai kokijan läheisenä. Hänellä on kokemustietoa sairaudesta ja sairastamisesta sekä hoidossa ja kuntoutuksessa olemisesta. Kokemusasiantuntija tietää, mikä häntä on auttanut ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet hänen itsensä tai hänen läheisensä toipumiseen. Hänellä on halu kehittää palveluita ja auttaa muita omalla kokemuksellaan.

Lähde: KoKoA – Koulutetut kokemusasiantuntijat ry. http://www.kokemusasiantuntijat.fi/wp-content/uploads/2018/01/KoKoA-Koulutetut-Kokemusasiantuntijat-ry-koulutussuositukset-PDF.pdf. Viitattu 15.3.2019.

Tarkastele kokemusasiantuntijan tarjoamaa sosiaalista tukea. Hyödynnä vastauksessasi videoaineistoa 6. A. (yo kevät 2020)

Tuen muodot:

  • emotionaalinen tuki: kuunteleminen, myötätunto ja luottamuksen luominen
    osoittamalla tai jakamalla kokemuksen
  • informatiivinen tuki: tuki koskee arjen käytäntöjä ja palveluita sekä sairauden piirteitä ja sen hoitoa
  • toiminnallinen käytännön tuki: ohjaamista palvelujärjestelmässä ja tiedon saannissa tai konkreettista arjen toimissa tai hoidoissa mukana olemista.
  • henkinen tuki: kokemusasiantuntijan  selviytymisestä antama malli, voimavarojen löytämisen tukeminen, toivon ja uskon luomiseen oman sairauden hoidossa

Tuen tasot:

  • kokemusasiantuntijat toimivat henkilökohtaisena tukena yksilötasolla
  • he vaikuttavat myös yhteisö- ja yhteiskunnan tasolla kouluttaen, tiedottaen ja palveluita kehittäen
    • yhteiskunnallisella tasolla informatiivista, emotionaalista ja henkistä tukea on mahdollisuus antaa median kautta omaa kokemusta ja tarinaa jakaen ja näin sairauteen mahdollisesti liittyviä asenteita, tunteita ja tiedon puutetta purkaen.

4. Terveyskäyttäytymisen muutosta voidaan kuvata muutosvaihemallilla (Prochaska & DiClemente). Esittele muutosvaihemallin vaiheet ja anna videosta 5. A esimerkkejä vaiheiden ilmenemisestä. (yo syksy 2020)

5. Ihmisten terveyskäyttäytymistä voidaan selittää erilaisilla sosiaalipsykologisilla malleilla ja teorioilla. Selitä suunnitellun käyttäytymisen teorian avulla, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että ihminen omaksuu liikunnallisesti aktiivisen elämäntavan. (yo kevät 2019)

Kuvan lähde: Ylioppilaslautakunta

2. Terveyden edistäminen

6. Terveyttä edistävän ruokavalion perusta on säännöllinen ateriarytmi. Pääaterioiden lisäksi on hyvä syödä 1–2 välipalaa. Vertaile neljän välipalaksi markkinoidun tuotteen ravintoarvomerkintöjä (aineisto 4. A) ja arvioi tuotteiden soveltuvuutta välipalaksi. (yo kevät 2020)

  • eniten energiaa ja rasvaa, erityisesti tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa, annosta kohti on maustetussa rahkassa ja vähiten välipalajuomassa
  • sokeria on eniten välipalarahka-annoksessa ja vähiten annosta kohti välipalakeksissä
  • ravintokuitua on eniten välipalakeksissä ja -juomassa, vähiten välipalapatukassa
  • annosta kohti parhaita proteiininlähteitä ovat välipalapatukka ja maustettu rahka, välipalajuomassa proteiinin määrä on lähes olematon

 

  • maustettu rahka soveltuu välipalaksi ikääntyneille, joiden ruokavalio ei välttämättä riitä tyydyttämään päivittäistä energian ja proteiinin tarvetta
    • tyydyttyneet rasvat lisäävät verisuonisairauksien riskiä joten maustettu rahka ei ole soveltuva välipala jatkuvaan käyttöön
  • runsaasti marjoja sisältävä, kuitupitoinen, vähärasvainen välipalajuoma soveltuu eri-ikäisten välipalajuomaksi
  • energia ja proteiinipitoinen välipalapatukka sopii urheilijoille ja runsaasti liikuntaa harrastaville energiatasapainon ylläpitämiseksi ja lihaskunnon säilyttämiseksi
    • rasvoista yli puolet on tyydyttynyttä rasvaa, joten välipalapatukka ei sovellu jatkuvaan käyttöön
  • välipalakeksi sisältää runsaasti energiaa, rasvaa, ja ravintokuitua
    • se sopii välipalaksi, mutta ei jatkuvaan käyttöön, koska keksin kokonaisrasvasta kolmasosa on tyydyttynyttä rasvaa

7. Kuvaa lautasmallin mukainen ateria sekä sisältämät keskeiset ravintoaineet ja niiden merkitys elimistön toiminnalle. (yo syksy 2018)

  • Puolet lautasesta täytetään kasviksilla 
    • Vihannekset ja kasvikset sisältävät ravintokuituja ja suojaravintoaineita, erityisesti A- ja C-vitamiineja ja folaattia
    • Suojaravintoaineita tarvitaan mm. elimistön vastustuskyvyn ylläpidossa ja hermoston normaalissa toiminnassa
  • Neljännes lautasesta täytetään perunalla, täysjyväpastalla tai muilla täysviljavalmisteilla
    • Niistä saatavat hiilihydraatit ovat elimistön pääasiallinen energianlähde 
    • Täysjyväviljatuotteet sisältävät kuitua ja suojaravintoaineita 
    • Kuidut mm. ylläpitävät ja edistävät suoliston toimintaa
  • Lautasesta neljännes täytetään vähärasvaisella liha-, kala- tai munaruualla tai palkokasveja, pähkinöitä tai siemeniä sisältävällä kasvisruualla
    • Näistä saadaan aminohapoista koostuvia proteiineja
    • Aminohappoja käytetään mm. kudosten rakennusaineena ja hormonitoiminnan ylläpitäjinä
  • Ateriaan kuuluu täysjyvä- tai kokojyväleipä, jonka päällä on pehmeää kasvirasvalevitettä.
    • Pehmeät rasvat sisältävät tyydyttymättömiä rasvahappoja, joista osa on välttämättömiä 
    • Rasvahappoja tarvitaan mm. solukalvojen rakennusaineiksi
  • Ateriaan kuuluu ruokajuomaksi rasvatonta maitoa, piimää tai vettä 
    • Maitotuotteet ovat tarpeen riittävän kalsiumin, D-vitamiinin ja B12-vitamiinin saannin turvaamiseksi
    • Kalsiumilla ja D-vitamiinilla on merkitystä luuston terveyden ylläpitämisessä

8. Aineistossa on kuvattu kaksi ateriaa (aineistot 5.A ja 5.B). Analysoi aterioiden ravintosisältöä fyysisen terveyden kannalta, mikäli ne muodostaisivat päivittäisen ravinnon pääasiallisen sisällön. Hyödynnä oheista Fineli-aineistoa (5.C). (yo kevät 2018)

Aineisto:
5.A Kuva: Kala-annos
5.B Kuva: Juustohampurilainen
5.C Tilasto: Aterioiden ravintoainekoostumus

Ensimmäinen ateria koostuu vaaleasta (kalan) lihasta ja vihanneksista.

  • Annoksen sisältämä liha on ravintosuositusten mukaista
  • Kalassa on terveyden kannalta suositeltavia omega 3 -rasvahappoja, jotka ehkäisevät verisuonisairauksia
  • Annos sisältää runsaasti kasviksia, joissa on runsaasti suositeltavia ravintokuituja ja vitamiineja
    • Ravintokuidut ehkäisevät suolistosyöpää, auttavat painonhallinnassa ja tasoittavat sokerin imeytymistä suolistosta. Näillä tavoilla ne ehkäisevät esimerkiksi diabeteksen kehittymistä
  • Annoksen puutteena voi pitää vähäistä hiilihydraattimäärää, joka voi johtaa energiavajeeseen.

Toisessa eli hampurilais- ja ranskanperuna-annoksessa on runsaasti energiaa (yli kaksinkertainen määrä annokseen 1 verrattuna).

  • Hampurilainen sisältää rasvaa, hiilihydraatteja ja proteiineja suunnilleen suositusten mukaisessa suhteessa
  • Ranskanperunoihiden kanssa rasvan ja hiilihydraattien määrä on liian suuri, joten toistuva nauttiminen voi johtaa ylipainoon ja siitä aiheutuviin terveysongelmiin, kuten diabetekseen ja verisuonisairauksiin
  • Suuri osa rasvoista on tyydyttyneitä rasvahappoja, jotka lisäävät verisuonissairauksien riskiä
  • Ateriassa ei ole juuri lainkaan kasviksia eikä ravintokuituja, ja yksinomaisena ravintona se altistaa suolistosyövän kehittymiselle
  • Tomaattisose sisältää erittäin runsaasti suolaa, joka nostaa verenpainetta
  • Hampurilaisaterian vitamiinien määrä jää selvästi alle päiväsuositusten, joka voi johtaa puutostiloihin

 

  • Molemmista aterioista kalsiumin saanti jää vähäiseksi, mikä voi ajan mittaan johtaa luuston kalkkikatoon ja osteoporoosiin, vaikka kala-ateria sisältääkin runsaasti D-vitamiinia

9. Perheen 15-vuotias on ryhtynyt vegaaniksi. Mitä hänen tulisi ottaa huomioon ruokavaliossaan, jotta ravitsemussuositusten mukainen ravintoaineiden saanti tulisi turvattua? (yo kevät 2021)

  • Proteiini: 
    • Vegaaniruokavaliosta puuttuvat keskeiset proteiinin lähteet eli eläinkunnan tuotteet, joten ruokavalioon on valittava useita kasviproteiinin lähteitä
    • Tällaisia proteiinin lähteitä ovat soija, täysjyväviljavalmisteet, pavut, linssit, pähkinät ja siemenet
  • D-vitamiini: 
    • Vegaanit saavat ruokavaliostaan niukasti D-vitamiinia
    • Sitä lisätään joihinkin elintarvikkeisiin, kuten margariineihin ja kasvirasvalevitteisiin, mutta D-vitamiinilisä on tarpeen ympäri vuoden
  • B12-vitamiini: 
    • Vegaaniruoka sisältää marginaalisen pieniä määriä biologisesti aktiivista B12-vitamiinia
    • Muista vesiliukoisista vitamiineista poiketen B12-vitamiini varastoituu maksaan. Nämä varastot tyhjenevät hitaasti, siihen voi kulua vuosia
    • Vegaaniruokavaliota noudattavan henkilön on kuitenkin syytä nauttia B12-vitamiinivalmistetta tai elintarvikkeita, joihin vitamiinia on lisätty
  • Rauta: 
    • Rauta imeytyy kasvikunnan tuotteista huonommin kuin eläinkunnan tuotteista
    • Hyviä raudan lähteitä ovat muun muassa palkokasvit, täysjyväviljatuotteet, vihreät lehtivihannekset ja kuivatut hedelmät
    • C-vitamiinipitoisten elintarvikkeiden nauttiminen aterialla lisää raudan imeytymistä
  • Kalsium: 
    • Monista kasvisperäisistä ruoista saatavan kalsiumin hyväksikäyttö on heikkoa
    • Vegaaniruokavaliossa hyviä kalsiumin lähteitä ovat muun muassa kalsiumilla täydennetyt kasvijuomat ja -jogurtit, tofu ja valkoiset pavut
  • Jodi: 
    • Vegaanisessa ruokavaliossa jodin lähteitä on niukasti
    • Vain jodioitu ruokasuola ja merilevät ovat merkittäviä jodin lähteitä
    • Jodin riittävä saanti voidaan turvata ravintolisiä käyttämällä
  • Sinkki: 
    • Sinkki imeytyy huonommin kasviperäisistä kuin eläinperäisistä lähteistä
    • Kasvisruokavaliossa sinkin lähteitä ovat mm. täysjyvävilja, palkokasvit, pähkinät ja siemenet
  • Energia: 
    • Aloittelevilla vegaaneilla aterioiden annoskoot saattavat olla liian pieniä riittävän energian saamiseksi
    • Erityisesti kasvuikäisten ja runsaasti liikkuvien on huolehdittava riittävästä energiansaannista
    • Runsaasti rasvaa sisältävien ruokien, kuten pähkinöiden, avokadon ja kasviöljyjen, nauttimista suositellaan

10. Arvioi tekstissä 6. A kuvattua 16:8-paastoa ja ateriasuunnitelmaehdotusta painonhallinnan keskeisten periaatteiden avulla. (yo syksy 2020)

Syömistä hallitaan säännöllisen ateriarytmin ja pienten annoskokojen avulla. Paastodieetissä syödään kolme ateriaa 8 tunnin aikana ja vältetään syömistä 16 tunnin aikana.

  • Ateriaväli klo 15:stä klo 7:ään on pitkä, mikä voi johtaa ateriasuunnitelmaa
    huomattavasti runsaampaan syömiseen näläntunteen takia
  • Laihdutuksessa on tärkeää turhien kalorien (kovan rasvan, sokerin, valkoisten viljavalmisteiden, sokeripitoisten juomien ja alkoholin) välttäminen, mikä toteutuu paastodieetissä
  • Aterioilta puuttuvat kokonaan ravintorasvat, joten välttämättömiä rasvahappoja ei ruokavaliosta saada riittävästi
  • Ateriasuunnitelmassa kehotetaan juomaan vettä, mikä myös on laihdutuksessa tärkeää
  • Laihdutettaessa tulisi lisätä kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöä ja suosia täysjyväviljaa, koska niiden sisältämä ravintokuitu lisää kylläisyyden tunnetta, vähentää näläntunnetta sekä pienentää energiansaantia
    • Dieetissä suositellaan syötäväksi hyviä ravintokuidun lähteitä
    • Ateriasuunnitelmassa ei ole mainittu leipää, joten liukenemattoman ravintokuidun
      saanti voi jäädä vähäiseksi
  • Riittävä proteiinin saanti tulee turvata, sillä se ylläpitää kylläisyyden tunnetta ja toimii lihaskudoksen rakennusaineena
    • Päivän aterioilla on proteiinia sisältäviä ruokia, mutta niiden annosmääriä ei mainita
    • Proteiinin riittävä saanti edellyttäisi dieettiin kuuluville kolmelle aterialle huomattavasti normaalia suurempia annoskokoja, joten proteiinin saanti jäänee riittämättömäksi
  • Ruoansulatuksessa proteiinien pilkkoutuminen vaatii enemmän energiaa kuin rasvan
    • Pähkinöissä ja pavuissa on runsaasti rasvaa, mutta niiden sisältämä runsas kuidun määrä hidastaa rasvan kertymistä elimistöön
  • Laihdutettaessa on tärkeä huolehtia kalsiumin ja D-vitamiinin sekä muiden vitamiinien ja kivennäisaineiden riittävästä saannista
    • Maitotuotteita, jotka sisältävät runsaasti kalsiumia ja D-vitamiinia, on dieettiohjeessa, mutta ateriasuunnitelmassa niiden määrä näyttää jäävän vähäiseksi
  • Laihdutusvaiheessa yleisesti suositeltu laihtumisnopeus on 0,5–1 kg viikossa
    • Tiukka dieetin noudattaminen ja aterian tai aterioiden väliin jättäminen, kuten ateriasuunnitelmassa esitetään, voi johtaa liian nopeaan painonpudotukseen ja edelleen lihaskatoon
    • Maltillinen laihtumisnopeus, proteiinin riittävä saanti ja liikunta ehkäisevät lihaskatoa
  • Painonhallintaa voidaan edistää dieetin lisäksi liikunnalla

11. Alla on neljä laihduttajalle annettua ohjetta. Tarkastele näihin ohjeisiin sisältyvien väitteiden paikkansapitävyyttä. (yo syksy 2017)

a) Hiilarit lihottavat.
b) Gluteenista luopuminen laihduttaa.
c) Rasvaton tai vähärasvainen on automaattisesti parempi vaihtoehto.
d) Liikunnan pitää olla rankkaa, että siitä on hyötyä.

a)

Jos ravinnon kokonaisenergiamäärä on kohtuullinen suhteessa kulutettuun energiaan, eivät hiilihydraatit lihota sen enempää kuin muu ravinto. Ongelmallista on, että hiilihydraatteja nautitaan usein energiatiheissä ja nopeasti imeytyvissä muodoissa (esim. makeiset, sokeroidut juomat), jolloin suositusten mukainen
määrä helposti ylittyy. Hiilihydraatteja tulisi suositusten mukaan nauttia runsaasti kuituja ja
niukasti puhdasta sokeria sisältävässä muodossa (esim. kokojyvätuotteet).

b)

Gluteenilla ei ole tekemistä ravinnon energiamäärän kanssa. Painonhallinnan kannalta voi olla edullista vähentää gluteenipitoisia ruokia (esimerkiksi pitsa, vaalea leipä, leivonnaiset), jos niitä on nauttinut runsaasti. Oleellista on kuitenkin ravinnon kokonaisenergiamäärän vähentäminen, ei ravinnon sisältämä gluteeni.

c)

Rasva sisältää grammaa kohti energiaa noin kaksi kertaa sen verran kuin esimerkiksi hiilihydraatit, joten on viisasta välttää runsasta rasvan nauttimista. On kuitenkin suositeltavaa, että ravinnon kokonaisenergiasta 25–40 % saadaan rasvasta, ensi sijassa kerta- tai monityydyttymättömistä rasvahapoista. Rasvat ovat tarpeellisia mm. useiden vitamiinien imeytymiselle.

d)

Kaikenlaisesta liikunnasta on painonhallinnan kannalta hyötyä. Hyvin rasittava liikunta kuluttaa kyllä aikayksikössä enemmän energiaa, mutta samat energiankulutuksen ja aineenvaihdunnan kannalta myönteiset vaikutukset saadaan yhtä hyvin kohtuullisella rasituksella, esimerkiksi riittävän pitkäkestoisella reippaalla kävelyllä. Terveysvaikutusten kannalta on kuitenkin suositeltavaa, että viikoittaisen noin 150 minuuttia kestävän ja kuormittavuudeltaan kohtuullisen liikunnan lisäksi viikoittain harrastetaan myös noin 75 minuuttia teholtaan rasittavaa liikuntaa. Painonhallinnan kannalta hyödyllinen liikunta voi tapahtua myös lyhyissä, jopa vain 10 minuutin jaksoissa.

12. Alla on kuvattu laihdutukseen tarkoitettu ananasdieetti. Arvioi tätä dieettiä painonhallinnan
keskeisten periaatteiden näkökulmasta. (yo syksy 2016)

  • Laihdutuksessa on oleellista turhien kalorien (kovan rasvan, sokerin, valkoisten viljavalmisteiden, sokeripitoisten juomien ja alkoholin) välttäminen
  • Ananasdieettiohjeessa kehotetaan juomaan vettä ja jättämään pois turhat kalorit, jotka ovat laihdutuksessa tärkeitä ohjeita
  • Kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöä tulisi laihduttaessa lisätä ja suosia täysjyväviljaa, koska niiden sisältämä ravintokuitu lisää kylläisyyden tunnetta, vähentää näläntunnetta sekä pienentää energiansaantia ja siten tehostaa samalla laihtumista
    • Ananasdieetti on yksipuolinen, koska se sisältää vain yhtä hedelmälajia
    • Kuitujen saanti on näinä päivinä riittävää, mutta karppauspäivinä kasviksia ei käytetä ja kuitupitoisia viljatuotteita sallitaan vain niukasti, joten kuitujen saanti on vähäistä.
  • Riittävän proteiinin saanti tulee turvata, sillä se ylläpitää kylläisyyden tunnetta ja toimii lihaskudoksen rakennusaineena
    • Ananas ei sisällä lainkaan proteiineja
    • Viitenä välipäivänä syödään karppausdieetin tapaan proteiinia, johon dieettiohje ei anna tarkkoja määräsuosituksia
    • Karppausdieetissä on mahdollista saada liikaa kovaa eläinrasvaa
  • Syömistä hallitaan säännöllisen ateriarytmin ja pienten annoskokojen avulla
    • Ananasdieettiohjeen mukaan karppauspäivinä ei syödä aamiaista, joten annosväli iltapalan ja lounaan välillä on pitkä
  • Laihdutettaessa on tärkeä huolehtia kalsiumin ja D-vitamiinin sekä muiden vitamiinien ja kivennäisaineiden riittävästä saannista
    • Vitamiinien ja hivenaineiden saanti jää vähäiseksi ja yksipuoliseksi
  • Laihdutusvaiheessa yleinen suositeltu laihtumisnopeus on 0,5–1 kg viikossa
    • Lupaus 10 kilon laihtumisesta kuukaudessa on epärealistinen
  • Maltillinen laihtumisnopeus, proteiinin riittävä saanti ja liikunta ehkäisevät lihaskatoa
  • Painonhallintaa voidaan edistää liikunnalla

13. Millaista tietoa kuntoilija saa seuraamalla sykettään? (yo syksy 2020)

  • Sykkeen avulla kuntoilija saa tietoa oman kehon toiminnasta
    • Leposyke on alin taso, johon henkilön syke voi laskea
    • Maksimisykkeen saavuttamisen jälkeen syke ei enää nouse, vaikka rasitus lisääntyisi
    • Syke on yksilöllinen ominaisuus, johon vaikuttavat mm. harjoittelutausta, ikä, sukupuoli, sairaudet ja elintavat
    • Sykkeen avulla liikkuja saa palautetta kehon rasitustasosta
  • Sykkeen avulla voi kohdentaa harjoittelun tavoitteidensa mukaisesti, seurata harjoituksen aikana sykealueella pysymistä ja säädellä liikunnan rasitusta
    • Sykkeen seuranta auttaa mukauttamaan liikuntaa liikkujan omaan kuntotasoonsa, jotta se on sopivan rasittavaa ja turvallista
    • Maksimisykkeen avulla voidaan määrittää tavoiteltava syketaso (prosenttiosuus maksimista)
    • Peruskestävyys-, vauhtikestävyys-, maksimikestävyys- ja nopeuskestävyysharjoittelu tapahtuvat kukin tietyllä syketasolla
  • Syke mahdollistaa harjoittelun vaikutuksien seuraamisen
    • Matala syke toimii palauttavana harjoituksena ja myös vähentää stressiä
    • Kestävyysharjoittelu (65–80 % maksimisykkeestä) parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa, samoin kuin lihasten aerobista aineenvaihduntaa
    • Maksimikestävyysharjoittelu (85–100 %maksimisykkeestä) sopii hyväkuntoiselle ja parantaa nopeuskestävyyttä
    • Kunnon kohotessa leposyke laskee, sillä sydän pumppaa suuremman verimäärän verta eteenpäin eikä sama rasitus myöskään nosta sykettä yhtä korkeaksi kuin aiemmin
  • Sykkeen avulla voi seurata palautumista
    • Kunnon kohentuessa rasituksesta palautuminen nopeutuu eli suorituksen jälkeen syke laskee aiempaa nopeammin
    • Korkea leposyke, sykkeen hidas palautuminen harjoituksen jälkeen tai matalaksi jäävä harjoitussyke voivat kertoa elimistön ylirasitustilasta, esimerkiksi sairastelusta tai ylikunnosta
  • Myös sykkeen häiriöitä voi seurata
    •  Sykkeen seurannan avulla voi havaita rytmihäiriöitä, joita ei olisi huomannut, ellei harjoittelu olisi tuonut niitä esiin

14. Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, hammaslääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.

Olet mukana Käypä hoito -suosituksia laativassa työryhmässä. Esittele, mitä Suomessa yleisiä kansansairauksia liikunnalla voidaan ehkäistä. Perustele, miten liikunta vaikuttaa näihin sairauksiin. (yo kevät 2020)

  • Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy:
    • Liikunta edistää painonhallintaa, jolloin elimistö pystyy käyttämään insuliinia tehokkaammin ja veren insuliinitasapaino paranee, sokeriaineenvaihdunta tehostuu ja lihasten kyky käyttää glukoosia paranee
  • Sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy:
    • Hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto (leposyke, hapenottokyky) paranee
    • Valtimojäykkyys vähenee eli ääreisvastus vähenee
    • Verihiutaleiden takertuvuus vähenee eli tukosten vaara pienentyy
    • Koko kehon ja erityisesti vatsaontelon sisäisen rasvakudoksen määrä vähenee
    • Glukoositasapaino paranee ja luustolihasten insuliiniherkkyys lisääntyy
    • Plasman HDL-kolesterolipitoisuus suurentuu ja plasman LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuus pienentyy eli veren rasva-arvot paranevat
    • Verenpaine laskee.
  • Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien mukaan lukien osteoporoosin ehkäisy:
    • Liikunta auttaa painonhallinnassa
    • Monipuolinen liikunta on vastapainoa yksitoikkoiselle fyysiselle työlle tai istumatyölle. Näin liikunta auttaa lihaksiston toimintakyvyn ja kunnon ylläpidossa
    • Osteoporoosin ehkäisyssä liikunta ylläpitää luumassaa ja luun lujuutta aikuisiässä ja hidastaa luun menetystä ikääntyessä
  • Depression ja muiden mielenterveysongelmien ehkäisy:
    • Liikunta vähentää kortisoli-stressihormonin eritystä ja lisää mielihyvää tuottavien välittäjäaineiden eritystä
    • Se lisää aivojen verenkiertoa ja hapensaantia sekä luo iloa, elämyksiä ja onnistumisen kokemuksia
    • Se parantaa yöunta ja vireyttä sekä helpottaa painonhallintaa
    • Liikunta voi myös lisätä sosiaalisia kontakteja ja vähentää yksinäisyyttä ja syrjäytymistä
  • Syövän ehkäisy:
    • Liikunnan edulliset vaikutukset välittyvät muutoksina kehon immuunipuolustusjärjestelmässä, insuliinin ja prostaglandiinien pitoisuuksissa ja sukupuolihormonien pitoisuuksissa
    • Liikunta tehostaa suoliston toimintaa (merkitystä suolistosyövässä), lisää energiankulutusta ja ehkäisee ylipainoa, joka on monen syövän riskitekijä.
  • Ahtauttavat keuhkosairaudet kuten keuhkoahtauma ja astma:
    • Tärkeää on liikkua säännöllisesti niin raskaasti, että saavutetaan mahdollisimman suuri hengästymisen aiheuttava rasitustaso, jotta oireet eivät rajoittaisi arkipäivän liikkumista
  • Muistisairaudet:
    • Liikunta voi kohentaa muistisairaiden suoriutumista päivittäistoiminnoista

15.

a) Mitä keskeisiä terveysvaikutuksia yksilölle voi aiheutua, jos hän liikkuu terveyden kannalta liian vähän?
b) Liian vähäisen liikunnan terveysvaikutukset voivat aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle. Mistä nämä kustannukset syntyvät? (yo kevät 2018)

a)

  • Altistaa ylipainon kertymiselle ja metaboliselle oireyhtymälle sekä lisää riskiä sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 2 diabetekseen, syöpään, hengityselinsairauksiin ja depressioon

  • Tuki- ja liikuntaelimistön oireet ja sairaudet yleistyvät

  • Heikentää ihmisen työkykyä ja toimintakykyä

  • Vähentää väestön terveiden elinvuosien määrää

  • On WHO:n mukaan neljänneksi suurin itsenäinen kuoleman riskitekijä

b)

  • Työpoissaolot ovat yleisiä
  • Toimintakyky on alentunut (liian vähäinen liikunta esim. ikääntyvillä voi aiheuttaa liikuntavaikeuksia ja lisätä kotipalvelujen tarvetta)
  • Terveydenhuoltopalveluja käytetään enemmän 
  • Liikunnan lisäämistoimenpiteiden järjestämisen ja liian vähäisen liikunnan aiheuttamien haittojen ehkäisyn kustannukset

16. Mitkä tekijät selittävät liikunnallisesti aktiivisen elämäntavan omaksumista? (yo kevät 2017)

Yksilötason selittäjiä ovat esimerkiksi

  • fyysiset tekijät: terveys, hyvinvointi, kunto, liikuntataidot, vammat, ylipaino, työn luonne
    (fyysisesti raskas työ, jolloin liikunta voi olla vähäisempää)
  • psyykkiset tekijät: motivaatio, koettu pystyvyyden tunne, asenteet ja arvot, koetut mahdollisuudet (esimerkiksi ajankäyttö), liikunnan tuottamat myönteiset kokemukset, koulutus, koettu turvallisuus, koettu liikuntapaikan saavutettavuus
  • sosiaaliset tekijät: perheen ja muiden läheisten asenne, tuki ja esimerkki, liikuntaan liittyvä sosiaalinen yhteisöllisyys, media (idolit ja esimerkit, liikunnan imago)
  • taloudelliset tekijät: taloudelliset mahdollisuudet (riippuen liikuntalajeista, mahdollisuus maksaa harrastuksesta ja ostaa välineitä)

Yhteisö- ja yhteiskuntatason selittäjiä ovat esimerkiksi

  • psyykkiset tekijät: Liikunnan arvostaminen yhteisö- ja yhteiskuntatasolla
  • sosiaaliset tekijät: normit ja kulttuuri, esimerkiksi suosiiko kulttuuri oppilaitoksissa ja
    työpaikoilla liikuntaa vai ei; sosiaalinen tuki ja elämäntilanteeseen liittyvät asiat, kuten
    perheen ja opiskelu- tai työelämän yhteensovittaminen
  • taloudelliset tekijät: liikuntarakentaminen, yhteiskunnan tai yhteisön tuki liikunnalle eri
    tasoilla
  • poliittiset tekijät: yhteiskunnan tuki liikunnalle, ympäristön muokkaaminen liikkumiselle edulliseksi (liikennejärjestelyt, liikuntapaikat), yhdyskuntasuunnittelu, rakentaminen, jokamiehen oikeudet, säännöt ja lait
  • ympäristötekijät: turvallinen liikkumisympäristö, luontoympäristö, saavutettavuus, ajankäyttö, lähiliikuntapaikat, mahdollisuus koulu- ja työpaikkaliikuntaan

17. Taulukossa 5. A on niiden suomalaisnuorten osuudet, jotka nukkuvat arkisin alle 8 tuntia yössä. Laadi kaikkien taulukon tietojen avulla alle 8 tuntia nukkuvien nuorten osuuksia kuvaava pylväskuvio ja liitä se vastauskenttään. Selitä, mitkä ovat tutkimuksen päätulokset. (yo kevät 2020)

Kuvan lähde: Ylioppilastutkintolautakunta

  • Kuvion mukaan kumpanakin tutkimusajankohtana alle 8 tuntia nukkuvien prosenttiosuus oli suurin ammatillista oppilaitosta käyvien poikien keskuudessa ja pienin iältään nuorimpien joukossa eli peruskoululaisissa
  • Alle 8 tuntia nukkuvien prosenttiosuudet lisääntyivät vuodesta 2013 vuoteen 2017 kaikilla koulutusasteilla, sekä tytöillä että pojilla
  • Muutokset vuodesta 2013 vuoteen 2017 alle 8 tuntia nukkuvien osuuksissa olivat poikien keskuudessa suurempia kuin tyttöjen kaikilla koulutusasteilla
  • Poikien joukossa muutokset prosenttiyksikköinä olivat lähes saman suuruiset eri koulutusasteilla
  • Peruskoulua ja lukiota käyvien tyttöjen joukossa alle kahdeksan tuntia nukkuvien prosentuaalinen osuus lisääntyi enemmän kuin ammatillista oppilaitosta käyvien tyttöjen keskuudessa

18. Nimeä keskeiset uniongelmat ja esittele niiden syitä. (yo syksy 2018)

  • Unettomuus eli kyvyttömyys nukkua riittävästi
    • Taustalla voivat olla elämäntavat kuten liiallinen kofeiinin nauttiminen, vähäinen liikunta tai liiallinen liikunta myöhään illalla, päihteiden käyttö tai liian pitkät päiväunet
    • Myös stressaava elämäntilanne, sairaus tai hormonaaliset tekijät, kuten masentuneisuus, kipu, kilpirauhasen liikatoiminta tai vaihdevuosiin liittyvät hormonitoiminnan muutokset
  • Univaje
    • Taustalla voi olla esim. elämäntavat, keinovalo tai kiire
  • Uni-valverytmin häiriöt
    • Taustalla voi olla esim. vuorotyö,  keinovalo ja älylaitteiden valo tai aikaero
  • Kuorsaaminen ja uniapnea eli unenaikaiset hengityskatkokset
    • Taustalla voi olla nenän ja nielun rakenteelliset tekijät, ylipaino sekä  alkoholin tai rauhoittavien aineiden käyttö
  • Narkolepsiassa ihminen vajoaa suoraan REM-uneen
    • Taudin syyksi arvellaan perinnöllisten tekijöiden, infektioiden ja erilaisten toksiinien yhteisvaikutusta

19. Ohessa on aineistoa (4.A–4.D) epidemiologisesta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten lasten ja nuorten yöunen pituuden ja lihavuuden välistä yhteyttä. Esitä tiivistetysti tutkimuksen päätulos. Mitkä keskeiset tekijät voivat selittää tutkimuksen päätulosta? (yo syksy 2017)

Aineisto:
4.A Taulukko: Ylipainon ja lihavuuden painoindeksikriteerit
4.B Kaavio: Lihavien, ylipainoisten ja normaalipainoisten osuudet ikä- ja sukupuoliryhmittäin
4.C Kaavio: Lihavien, ylipainoisten ja normaalipainoisen osuudet yöunen pituuden mukaan
4.D Taulukko: Muuttujien jakaumat sukupuolittain

Tutkimuksen päätulos on, että sekä poikien että tyttöjen keskuudessa vähäinen yöuni (alle 7 h)
on yhteydessä suurentuneeseen lihavuuden riskiin.

  • Univaje voi estää nälän tunnetta vähentävän hormonin (leptiini) eritystä ja toisaalta lisätä
    päinvastoin vaikuttavan hormonin (greliini) eritystä
  • Hormonitoiminnan muutokset saattavat altistaa myös painonhallinnan kannalta epäedullisten ruokien valinnalle ja vähentää energiankulutusta sekä aiheuttaa muutoksia kehon lämmönsäätelyjärjestelmässä
  • Univaje voi heikentää insuliinihormonin tehoa elimistössä, mikä saattaa aiheuttaa häiriöitä sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan. Tästä voi seurata insuliiniresistenssiä ja rasvan varastoitumisen tehostumista
  • Insuliiniresistenssi ja rasvan varastoitumisen tehostuminen altistavat lihavuudelle ja siihen liittyville unihäiriöille ja -sairauksille, jotka taas voivat vaikuttaa unen pituuteen tai heikentää unen laatua
  • Päiväaikainen väsymys saattaa vähentää liikunnallista aktiivisuutta, ja pidentynyt valveillaoloaika lisää syömismahdollisuuksia

20. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tutkinut toisella asteella opiskelevien sateenkaarinuorten hyvinvointia. Mielenkiinnon kohteena olivat nuoret, jotka eivät identifioidu heteroiksi. Tutkimuksessa heitä kutsuttiin sateenkaarinuoriksi, vaikka yleensä käsite sisältää myös sukupuolivähemmistöt.

Aineistossa 9.A on vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen päälöydökset.

Laadi päälöydösten pohjalta suunnitelma sateenkaarinuorten terveyden edistämiseksi. Perustele suunnitelman toimet löydösten avulla. (yo kevät 2021)

Päälöydökset:

  • Sateenkaarinuorilla, erityisesti pojilla, on moninkertaisesti enemmän kiusaamis-, uhkailu- ja väkivaltakokemuksia, kuin heteronuorilla
  • Sateenkaarinuoret kokevat terveydentilansa heikommaksi ja he ovat ahdistuneempia kuin
    heteronuoret
  • Suurin osa sateenkaarinuorista kokee, että oppilaitoksessa voi olla oma itsensä. Sateenkaarinuorten ja opettajien välinen vuorovaikutus ei poikkea heteronuorten ja opettajien vuorovaikutuksesta
  • Monilla sateenkaarinuorilla ei ole lainkaan läheisiä ystäviä. Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat yleisempiä kuin heteronuorilla. Enemmistö kokee kuitenkin saavansa tarvittaessa tukea ja apua

Tutkimuksen mukaan terveyttä edistävät toimet olisi syytä kohdistaa erityisesti poikiin.

Terveyden edistämisen suunnitelmaa voi jäsentää terveyden edistämisen strategioiden kautta tai esimerkiksi yksilön, yhteisön tai yhteiskunnan näkökulmista. Suunnitelman tarkastelunäkökulma voi olla kansallinen, paikallinen tai molempia.

  • Kansallisella päätöksenteolla ja ohjauksella luodaan terveyden edistämisen rakenteet, jotka kohdennetaan esimerkiksi opetussuunnitelmiin ja mielenterveyspalveluihin
  • Yhteisöjen toimintaa kehittämällä pyritään sellaiseen paikalliseen ja valtakunnalliseen yhteistyöhön, asenneilmapiiriin ja yhteisvastuullisuuteen, jotka edistävät turvallisuutta ja tasa-arvoisuutta ja vähentävät syrjintää
    • Esimerkkejä toimintakeinoista ovat selkeät pelisäännöt ja toimintalinjaukset
  • Ympäristön kehittämisen toimet voivat liittyä siihen, että luodaan ympäristöjä, joissa on mahdollista tavata vertaisnuoria ja joissa jokainen voi etsiä omaa identiteettiään ja toteuttaa itseään tuntematta syrjintää ja kiusaamista
    • Esimerkkejä tällaisista toimista ovat nuorisotilojen rakentaminen ja nuorten omien verkkoyhteisöjen kehittäminen
  • Terveysosaamista vahvistamalla tuetaan itsetuntemuksen kehittymistä, nuorten voimavaroja sekä selviytymiskeinoja, seksuaaliseen moninaisuuteen liittyvää tietämystä sekä parannetaan kohtaamisen taitoja ja asenteita. Lisäksi voidaan edistää yleistä avointa seksuaalisuuteen liittyvää keskustelua
    • Esimerkkejä tällaisista toimintakeinoista ovat kampanjat, tietoiskut, oppitunnit
  • Terveydenhuoltopalveluita tulee kehittää ja kohdentaa niin, että varmistetaan yksilölliset kohtaamiset ilman pelkoa tuomitsevasta suhtautumisesta. Terveydenhuollossa tarvitaan erityistarpeet tunnistavaa, osaavaa ja ymmärtävää kohtaamista sekä matalan kynnyksen palveluita. Mielenterveyspalveluiden tulisi olla helposti saavutettavissa.
    • Esimerkkejä tällaisista toimintakeinoista ovat verkkopalvelut ja henkilökunnan kouluttaminen

21. Helsingin Sanomat otsikoi: “Yhä useampi pari joutuu turvautumaan hedelmättömyyshoitoihin” (HS 12.12.2018). Mistä hedelmällisyyden heikkeneminen johtuu? (yo kevät 2020)

  • Hedelmällisyys eli lisääntymiskyky heikkenee lasta haluavien iän noustessa
  • Ylipaino ja alipaino aiheuttavat kuukautishäiriöitä, ja ylipaino vaikuttaa siittiöiden määrään
  • Sukupuolitaudit, mm. klamydia ja tippuri, voivat aiheuttaa tulehduksen ja munanjohdinvaurion
  • Tietyt lääkeaineet, kuten solunsalpaajat tai steroidit (doping), heikentävät siittiö- ja munasolutuotantoa
  • Rankka fyysinen liikunta voi vaikuttaa hormonitoimintaan
  • Runsas alkoholin käyttö sekä huumeet aiheuttavat naisille hormonihäiriöitä ja vaikuttavat siittiötuotantoon
  • Tupakointi heikentää kohdun ja munasarjojen toimintaa ja aikaistaa vaihdevuosia. Miehen tupakointi vaikuttaa siittiöiden laatuun ja heikentää erektiokykyä
  • Stressi häiritsee munasarjojen toimintaa
  • Ympäristömyrkyillä ja kemikaaleilla saattaa olla vaikutusta siittiöiden tuotantoon ja laatuun
  • Sairaudet, kuten syömishäiriöt, miesten sikotautiin liittyvä kivestulehdus ja endometrioosi, voivat heikentää hedelmällisyyttä

3. Itsehoito ja ensiapu

22.

a) Nimeä videolla (aineisto 2.A) kuvattu ilmiö ja esittele sen muodostuminen.
b) Laadi perusteltu ohje videolla (aineisto 2.A) kuvatun ilmiön ehkäisemiseksi. (yo kevät 2018)

a)

Videolla kuvataan karies eli hammasmätä.

  • Sokeria sisältävä ruoka ja juoma aiheuttavat hampaille noin puoli tuntia kestävän happohyökkäyksen
  • Happohyökkäys syntyy kariesbakteerien käyttäessä sokeria ravinnokseen, jolloin bakteeri tuottaa aineenvaihdunnassaan happoja
  • Hapot liuottavat kiilteen mineraaleja, kunnes syljen puskurointikyky poistaa happamuuden ja mineraalit saostuvat takaisin hampaan pintaan
  • Syljen puolustustekijät eivät aina riitä suojaamaan hampaan pintaa usein toistuvilta happohyökkäyksiltä, vaan kiille vaurioituu pysyvästi
  • Karieksen edetessä syvemmälle hammaskudokseen reikiintynyt hammas alkaa vihloa ja siitä tulee kylmänarka. Kun reikiintyminen ulottuu läpi hammasluun aina hampaan ytimeen asti, seurauksena voi olla voimakas koputus- ja kuuma-arkuus hampaassa ja jomottava hammassärky, mikä johtuu hammasytimen tulehduksesta

b)

  • Kariesta voidaan ehkäistä välttämällä napostelua, toistuvaa sokerin käyttöä ja sokerisia juomia

    • Janojuomana tulisi käyttää vettä

    • Sokerin käyttö pitäisi yhdistää ateriointiin (säännöllinen ateriarytmi), jolloin happohyökkäysten määrä vähenee

  • Ruokailun jälkeen pureskeltava ksylitolipurukumi tai -pastilli katkaisee happohyökkäyksen eli vähentää ravintoaineiden aiheuttamaa suun happamuutta ja bakteerien hampaan pinnalle tuottamien happojen vaikutuksia

    • Ksylitoli ehkäisee myös reikiintymistä aiheuttavien bakteerien kasvua ja toi-
      mintaa sekä vähentää bakteeriplakin määrää ja tarttuvuutta hampaan pintaan, jolloin plakki on helpompi puhdistaa pois

  • Hampaiden säännöllinen ja huolellinen puhdistus poistaa bakteeriplakin

    • Hampaat harjataan vähintään kahdesti päivässä ja hammasvälit puhdistetaan päivittäin esim. hammaslangalla

  • Fluoria sisältävä hammastahna estää kiilteen mineraalien liukenemista ja auttaa kiilteen uudelleen mineralisoitumista eli kovettumista

  • Säännöllisillä hammastarkastuksilla ja suun tutkimuksella löydetään alkavat vauriot ajoissa

23. Tarkastele seuraavia otsikoita terveyteen liittyvän tutkimustiedon pohjalta. (yo syksy 2019)

a) ”Varo, viina vie unet” (Ilta-Sanomat, 22.8.2009).
b) ”Päänsärkylääke voi aiheuttaa päänsärkyä” (Ilkka, 16.10.2012).

a)

  • Alkoholi vaikuttaa yksilöllisesti

  • Pieni määrä alkoholia sitä yleensä vähän käyttävällä voi helpottaa nukahtamista

  • Alkoholi vaikuttaa epäedullisesti unen laatuun

  • Alkoholi vaikuttaa hormonitoimintaan esimerkiksi lisäten stressihormonien yöllistä eritystä ja vähentäen melatoniinin ja kasvuhormonin eritystä

  • Autonominen hermosto aktivoituu, jolloin olo on levoton, uni ei tahdo tulla, heräily lisääntyy, esiintyy painajaisunia ja hikoilua

  • Alkoholi lisää kuorsaamista veltostuttamalla ylähengitystiet ja lisäämällä niissä ilmanvastusta. Hengitysteiden sulkeutuminen lisää lyhyiden hengityskatkosten eli apneoiden riskiä

  • Alkoholi lyhentää REM-unen jaksoja, jotka ovat tärkeitä muistille ja keskittymiskyvylle

  • Alkoholi on myös diureetti, joka poistaa nestettä ja saattaa senkin takia herättää yöllä.

b)

  • Särkylääkepäänsärky on pitkään jatkuneesta ja usein toistuvasta käsikauppa- tai reseptisärkylääkkeiden käytöstä johtuva päänsärky

  • Lääkkeet aiheuttavat särkylääkepäänsärkyä muuttamalla aivoissa kipua välittävän hermojärjestelmän toimintaa. Tästä seuraa se, että kivun lievittämiseen tarvittavan lääkeannoksen kokoa täytyy kasvattaa.

  • Herkkyys särkylääkepäänsärkyyn on yksilöllistä

  • Päänsärkylääkkeiden satunnainen käyttö on tehokasta ja turvallista

24. Tarkastele lääkkeiden oikeaa ja tarkoituksenmukaista käyttöä. (yo kevät 2017)

  • itsehoito- eli käsikauppalääkkeitä saa apteekista ilman reseptiä, ja niiden käyttö perustuu lääkkeen käyttäjän omaan harkintaan
  • reseptilääkkeet ovat hoitosuhteessa tietylle henkilölle määrättyjä valmisteita, joiden käyttö perustuu diagnoosiin

Lääkkeiden oikeaa ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön kuuluu:

  • oikeasta annostuksesta huolehtiminen
  • lääkkeen käytön kestoajasta huolehtiminen
  • lääkkeen oikeasta ottamisajankohdasta ja -tavasta huolehtiminen
  • lääkkeen oikeanlainen säilyttäminen
  • käytön vaikutusten seuraaminen 
  • tarvittaessa haitta- tai sivuvaikutuksista ilmoittaminen ja hoitoon hakeutuminen
  • vanhentuneiden ja tarpeettomien lääkkeiden oikeanlainen hävittäminen
  • tietää, mitä lääkkeitä käyttää ja mitkä niiden mahdolliset yhteisvaikutukset ovat

Lääkkeiden oikeaan ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön ei kuulu:

  • itselle määrätyn lääkkeen antaminen toiselle henkilölle
  • lääkkeen käyttäminen päihteenä tai dopingaineena

25. 

a) Katso video 2.A. Mistä tilanteesta on kysymys? Kuvaile videolla nähtävän sairauskohtauksen fysiologinen syntymekanismi.
b) Mistä oireista tunnistat sairauskohtauksen? Kuinka tilanteessa tulisi toimia? (yo kevät 2021)

a)

Kyseessä on sydäninfarkti (myös rasitusrintakipu ja sydänkohtaus hyväksytään):

  • Sepelvaltimotaudissa kolesteroli työntyy sydämen valtimon sisäseinämän solukerroksen alle. Näin se aiheuttaa paikallisen tulehdusreaktion ja alkaa keräämään kalkkia ja
    sidekudosta ympärilleen
  • Tällä tavalla syntyy suonta ahtauttavia rasvapesäkkeitä (ateroskleroosi),
    joiden kohdalla suonessa verenpaine on korkea
  • Ahtauman revetessä kohtaan muodostuva
    verihyytymä tukkii sepelvaltimon äkillisesti. Tukoksen voi aiheuttaa myös verenkierron mukana kulkeutuva hyytymä
  • Tällöin osa sydämestä jää ilman verenkiertoa eli happea ja ravinteita, mistä seuraa solukuolema tällä alueella sydäntä

b)

Oireet:

  • Ylävartalossa, erityisesti rintalastan takana, tuntuu painava ja puristava kipu, joka voi säteillä
    vasempaan kainaloon, käsivarteen, ylävatsaan ja kaulaan
  • Henkilö on usein kylmänhikinen, hänellä voi olla pahoinvointia, ja hengitys saattaa vaikeutua
    (hengenahdistus)
  • Etenkin naisten tai vanhusten oireet voivat olla epämääräisempiä. Saattaa esiintyä myös
    raskasta oloa, voimakasta väsymystä tai kipua ylävartalossa

Ensiapu:

  • Rauhoita autettavaa ja auta hänet lepoon esim. puoli-istuvaan asentoon. Tee heti hätäilmoitus numeroon 112
  • Jos autettavalla on omia nitraattilääkkeitä (nitro), avustetaan häntä niiden ottamisessa. Jos lääkkeet eivät auta muutaman minuutin kuluessa, soita numeroon 112
  • Tarjoa 250 mg asetyylisalisyylihappoa sisältävää lääkettä pureskeltavaksi, mikäli henkilö ei ole lääkkeelle allerginen
  • Tarkkaile hengitystä ja verenkiertoa.
  • Jos henkilö menee elottomaksi, aloita painelu-puhalluselvytys rytmillä 30 painallusta ja 2 puhallusta, huomioi onko defibrillaattoria käytettävissä ja ilmoita hätäkeskukseen muuttuneesta tilanteesta

26. Olet laskettelemassa. Puolivälissä rinnettä huomaat kaksi nuorta lumilautailijaa makaamassa liikkumattomana maassa. Toinen heistä makaa selällään, häneltä on lentänyt kypärä pois päästä, eikä hän reagoi puheeseen. Toisella jalka on vääntynyt reiden kohdalta luonnottomaan asentoon, hän valittaa kipua ja hengitys on tiheää. Miten toimit? Perustele vastauksesi. (yo syksy 2016)

  • huuda muita avuksesi, herättele tajutonta ravistelemalla. Jos ei herää, soita hätänumeroon

Tajuton henkilö:

  • selvitä hengittääkö, avaa tarvittaessa hengitystiet ja tarkasta hengitys
  • jos hengitys on normaalia, käännä kylkiasentoon. Huomioi mahdollinen niskavamma
    • Huolehdi, että hengitystiet ovat avoimet ja henkilö hengittää normaalisti. Seuraa ja tarkkaile hengitystä ammattiavun tuloon asti.
  • jollei henkilö hengitä, aloita painelupuhalluselvytys rytmillä 30:2
  • jatka elvytystä tauotta, kunnes autettava herää, ammattihenkilöt antavat luvan lopettaa tai voimasi loppuvat

Jalkansa loukannut henkilö:

Tunnista sokin oireet:

  • iho on kalpea ja kylmänhikinen
  • henkilö on levoton, myöhemmin sekava
  • hengitys on tihentynyt
  • suu on kuiva, autettavalla on janontunne
  • syke on nopea ja heikosti tunnettavissa

Sokin ensiapu:

  • aseta autettava lepoon, hänelle hyvään asentoon ja rauhoita tarvittaessa
  • suojaa kylmältä esimerkiksi takilla ja eristä kylmästä alustasta
  • seuraa hengitystä ja verenkiertoa
  • älä tarjoa syötävää ja juotavaa

Murtuman ensiapu:

  • kylmä(pakkaus) ja lievästi puristava side vähentävät murtumasta syntyvää verenvuotoa
  • vammakohta on pyrittävä yleensä saamaan kohoasentoon, mutta tässä tapauksessa on varottava murtuneen raajan liikuttelua ja oikaisemista

4. Riippuvuudet

27. Mitä vaikutuksia liiallisella alkoholinkäytöllä on seksuaaliterveyteen? (yo kevät 2019)

Seksuaaliterveydellä tarkoitetaan seksuaalisuuteen liittyvää fyysisen, emotionaalisen, psyyk-
kisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa. Hyvä seksuaaliterveys edellyttää positiivista ja kunnioit-
tavaa asennetta seksuaalisuuteen ja seksuaalisiin suhteisiin.

Liiallisella alkoholin käytöllä voi olla välittömiä tai pitkäaikaisia vaikutuksia seksuaaliterveyteen. Liiallinen käyttö voi esimerkiksi

  • vähentää miessukupuolihormonin erittymistä, heikentää erektiota ja estää siemensyöksyn
  • surkastuttaa kiveksiä, vaikuttaa siittiöiden muodostumiseen ja lisätä hedelmättömyyden riskiä
  • suurentaa miehen rintarauhasia, mikä saattaa olla varsinkin nuorilla ulkonäköongelma
  • suurentaa eturauhasta, mikä saattaa vaikuttaa esim. erektiokykyyn
  • aiheuttaa naisilla hormonitoiminnan muutoksia, joista saattaa seurata mm. kuukautishäiriöitä ja hedelmättömyyttä
  • turruttaa aistimuksia ja mielihyväjärjestelmää ja saattaa näin vähentää sukupuolista kiinnostusta ja seksuaalista nautintoa
  • estää orgasmin saavuttamista
  • heikentää harkintakykyä, jolloin ehkäisy unohtuu ja ei-toivotuttujen raskauksien mahdollisuus lisääntyy
  • harkintakyvyn vähentyessä sukupuolitautitartuntojen todennäköisyys lisääntyy
  • riskit keskenmenoon, ennenaikaiseen synnytykseen ja riskit sikiölle
  • vaikuttaa tunne-elämään kielteisesti
  • johtaa ihmissuhdeongelmiin
  • vähentää turvallisuuden tunnetta seksuaalisessa suhteessa esimerkiksi lisäämällä pakottamista tai väkivaltaa

28. Oheisessa taulukossa (aineisto 8.A) on Kouluterveyskyselyn tuloksia niiden nuorten osuuksista, jotka eivät käytä alkoholijuomia (raittiit). Tulokset ovat vuosilta 2000–2015.

Aineisto: 8.A Taulukko: Raittiiden osuudet

a) Laadi taulukon 8.A tietojen avulla raittiiden osuuksissa tapahtunutta muutosta kuvaava viivadiagrammi ja liitä kuvankaappaus laatimastasi kuviosta vastaukseen. Kuvaa tutkimuksen päätulokset. 
b) Mitä keskeisiä selityksiä näille tuloksille on löydettävissä? (yo kevät 2018)

a)

Kuvan lähde: Ylioppilastutkintolautakunta

Päätulokset voidaan jaotella raittiudessa tapahtuneisiin ajallisiin muutoksiin, sukupuolten välisiin eroihin sekä koulutusasteen mukaisiin eroihin:

  • Raittius on yleistynyt kaikissa ryhmissä vuodesta 2000/2001 (2008/2009) vuoteen 2015. Vuodesta 2010 lähtien raittiiden määrä on kasvanut aikaisempaa nopeammin
  • Sukupuolierot olivat erittäin pienet sekä peruskoulussa että lukiossa
    • Raittiiden poikien osuudet olivat 1–2 prosenttiyksikköä suuremmat kuin tyttöjen
    • Vuonna 2013 peruskoulussa ei ilmennyt lainkaan sukupuolieroa
  • Ammatillisessa peruskoulutuksessa sukupuolten välinen ero oli suurempi, yhdestä kuuteen (2015) prosenttiyksikköä poikien eduksi
  • Kouluasteista peruskoulussa oltiin yleisimmin raittiita
  • Tarkasteltavina olevien 15 vuoden aikana raittiiden osuudet kasvoivat eniten peruskoululaisten keskuudessa

b)

Raittiuden yleistymiseen on useita samanaikaisesti vaikuttavia syitä:

  • Nuorten tavat viettää vapaa-aikaa ovat monipuolistuneet tutkimusajanjakson aikana
  • Internetin, erityisesti sosiaalisen median, lisääntynyt käyttö on voinut vähentää alkoholinkäyttötilanteita
  • Alkoholin hankkiminen on vaikeutunut (kansalliset hankkeet), ja alkoholin alaikäisille myynnin valvonta on tiukentunut
  • Juomisen yleinen ikärajakontrollointi on tiukentunut, ja lisäksi vanhemmat suhtautuvat alaikäisten juomiseen aiempaa kielteisemmin
  • Alkoholiin ja humalaan liittyvät mielikuvat ovat entistä yleisemmin kielteisiä
  • Alkoholista kieltäytymisen esimerkki voi vähentää sosiaalista painetta juomiseen
  • Terveystietoisuus on yleistynyt, ja humalan riskit tiedostetaan
  • Itsekontrollin menettäminen on epäsuotavampaa kuin aikaisemmin
  • Raittius voi olla osa laajempaa identiteettiä ja imagon rakentamista
  • Juomisen aloitusikä on myöhentynyt.
  • Alkoholivalistuksen ja opetuksen keinot ovat muuttuneet, ja ne ehkä tavoittavat kohderyhmänsä aiempaa paremmin
  • Osa nuorista on korvannut alkoholin muilla päihteillä

29. Esittele alkoholimyrkytyksen syntyyn vaikuttavia tekijöitä. (yo syksy 2016)

alkoholimyrkytys: voimakas humalatila, jossa alkoholi aiheuttaa oireita, esim. oksentelua, vahvaa sekavuutta, hengityksen hidastumista tai tajunnan tason laskua

Sen kehittymiseen vaikuttaa

  • juomisen tahti
  • juotu alkoholimäärä
  • juoman alkoholipitoisuus
  • toleranssi
  • nautittu ravinto
  • kehon vesipitoisuus
  • unen puute

30. Kuvaa sähkösavukkeiden terveysvaikutuksia. (yo kevät 2021)

  • Sähkösavukkeiden nikotiini aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden, ja sillä on itsenäisiä terveyshaittoja:
    • Nikotiini supistaa verisuonia, mikä kiihdyttää sydämen sykettä ja kohottaa verenpainetta välittömästi
    • Pidemmällä aikavälillä nikotiini pahentaa sydän- ja verisuonitauteja, heikentää verenpainelääkkeiden tehoa ja lisää verisuonitukosten ja tyypin 2 diabeteksen riskiä
    • Nikotiini vaikuttaa haitallisesti myös syöpien kehittymiseen, kasvuun ja leviämiseen sekä heikentää solunsalpaajien ja sädehoitojen vaikutusta
    • Se häiritsee sekä sikiön että kasvuiässä olevan nuoren aivojen normaalia kypsymistä
  • Sähkösavukkeiden nesteissä ja höyryssä on useita haitallisia aineita, kuten haihtuvia orgaanisia yhdisteitä:
    • Osa yhdisteistä aiheuttaa syöpää
    • Sähkösavukkeiden käyttö
      heikentää keuhkojen toimintakykyä
  • Sähkösavukkeiden käytön raportoituja haittavaikutuksia ovat olleet muun muassa rintakipu, nopeutunut syke, pää-, kurkku- ja vatsakipu, huimaus, kuume, nielun ja suun alueen ärsytys tai kuivuminen, hammasvauriot ja keuhkokuume
  • Sähkösavukkeiden pitkäaikaiskäytön vaikutukset selviävät vasta vuosien tai vuosikymmenien päästä, kun viime vuosina käytön aloittaneiden terveyttä on seurattu riittävän kauan, jotta voidaan havaita myös hitaasti kehittyvien sairauksien, kuten syöpien, ilmaantuminen
  • Kun sähkösavuketta käytetään, sisäilmaan pääsee erilaisia yhdisteitä. Ne voivat vaikuttaa myös sivullisiin ja aiheuttaa passiivista altistumista

31. Suomen tupakkapolitiikan tavoitteena on savuton Suomi vuonna 2030. Tähän tavoitteeseen pääsemisen keinoja ja toteuttajia on koottuna kaavioon 7.A. 

Aineisto: 7.A Kaavio: Tupakkapolitiikan toteuttajia ja keinoja

a) Nimeä tupakkapolitiikan toteuttajia tai keinoja (kohdat A–E kaaviossa 7.A).
b) Arvioi keskeisten keinojen (tummapohjaiset laatikot kaaviossa 7.A) vaikuttavuutta tavoitteen saavuttamisessa. (yo syksy 2019)

a)

A) Sosiaali- ja terveydenhuolto
B) Tupakkavero
C) Markkinointirajoitukset
D) Käyttörajoitukset
E) Terveyskäyttäytyminen

Myös muut relevantit otsikon alle kuuluvat vastaukset, jotka eivät vielä ole mainittuna otsikoiden alla, hyväksytään (esim. maahantuontirajoitus otsikon ”lainsäädäntö” alle). Myös esseetyyppiset vastaukset hyväksytään.

b)

Tupakkapolitiikalla on neljä keskeistä toteuttamiskeinoa: terveyden edistäminen (terveyskasvatus) ja tupakasta vieroitustoiminta, hintapolitiikka, lainsäädännön luomat rajoitukset sekä tutkimus- ja kehitystoiminta.

  • Näiden keinojen samanaikainen käyttö on tehokkaampaa kuin erikseen toteutetut toimet, ja yksittäisen keinon vaikuttavuutta voi olla vaikea osoittaa täsmällisesti
  • Tähän saakka tupakkapoliittista toimintaa voidaan pitää onnistuneena, koska väestön tupakoinnin yleisyys, tupakan kulutus ja passiivinen tupakointi ovat vähentyneet
    • Tupakoinnissa on edelleen isoja väestöryhmäkohtaisia eroja
  • Terveyskasvatuksen tai mediainterventioiden vaikuttavuutta on vaikea arvioida täsmällisesti, mutta esim. asenneilmapiiri tupakointia kohtaan on muuttunut kielteisemmäksi
  • Riippuvuuden hyvällä hoidolla ja lopettamisen tuella parannetaan tupakoinnin lopettamisen todennäköisyyttä
  • Vieroituspalveluiden saatavuus vaihtelee, mikä voi näkyä myös alueellisina eroina niiden käytössä
  • Tupakan hinta on keskeinen kulutusta säätelevä tekijä erityisesti nuorilla sekä pienituloisilla
    • Veronkorotus on myös kustannustehokas keino (taloudellinen suhteessa terveyshyötyihin)
  • Tupakkalaissa säädetään markkinoinnista (esim. mainontakielto), myynnistä (esim. ikärajoitukset, myyntiluvat), tupakointikielloista (esim. tupakointikiellot oppilaitoksissa, julkisissa tiloissa ja kulkuvälineissä) sekä tuoterajoituksista (esim. nuuska, tupakkatuotteiden koostumus, paloturvallisuus)
    • Väestö on omaksunut rajoitukset nopeasti, ja suhtautuminen rajoituksiin on pääosin myönteistä
    • Erityisesti savuttomat ympäristöt ovat lisääntyneet ja tupakansavulle altistuminen on vähentynyt käyttörajoitusten myötä
    • Ostoikäraja vaikeuttaa alaikäisten tupakan saantia
    • Markkinointikielto ehkäisee positiivisten mielikuvien syntymistä ja kiinnostuksen heräämistä tuotteita kohtaan
  • Tutkimuksen avulla seurataan tupakkatuotteiden kulutusta, väestön tupakointia ja asenteita tupakointia kohtaan sekä tupakan aiheuttamien sairauksien esiintyvyyttä
    • Säännöllinen ja jatkuva seuranta mahdollistaa tupakkapolitiikan tarkistamisen ja muutostarpeiden havaitsemisen

32. Mitä tekijöitä tulisi huomioida huumeiden käytön haitallisuuden arvioinnissa ja vertailussa, jotta huumeita on mahdollista asettaa haitallisuuden perusteella järjestykseen? Voit hyödyntää vastauksessasi oheista kuviota, jossa on listattu tiettyjä huumeita järjestykseen niiden haitallisuuden mukaan. (yo kevät 2017)

Käyttäjille aiheutuvia fyysisiä haittoja ovat esimerkiksi

  • huumeen aiheuttama kuolleisuus, mm. menehtyminen yliannostukseen
  • huumeeseen liittyvä kuolleisuus, mm. liikenneonnettomuudet, itsemurhat
  • huumeen aiheuttama terveyshaitta, mm. maksa- ja munuaisvauriot, verisuonten vaurioituminen ja tukkeutuminen, keuhkosairaudet, aineen nuuskaamiseen liittyvä nenän vahingoittuminen, pistämiseen liittyvät tulehdukset ja sairastuminen virustauteihin (HIV, hepatiitit)
  • päihteeseen liittyvä terveyshaitta, mm. seksitaudit

Psyykkisiä haittoja ovat esimerkiksi

  • pakonomainen riippuvuus, joka tuottaa välitöntä tyydytystä tai mielihyvää, mutta josta
    on haittaa ihmiselle itselleen ja josta on vaikea päästä eroon
  • päihteen aiheuttama mielenterveysongelma, mm. psykoosi, masennus
  • päihteeseen liittyvä mielenterveysongelma, mm. mielialanvaihtelu
  • kognitiiviset haitat, mm. opiskeluvaikeudet

Sosiaalisia haittoja ovat esimerkiksi

  • ongelmat käytännön asioissa ja todellisuudentajun menetys, näkyy mm. kodinhoidossa ja työssä
  • rikosrekisteri, vankeusrangaistukset
  • ongelmat sosiaalisissa suhteissa, mm. suhteissa perheeseen ja ystäviin
  • maineen menettäminen

Taloudellisia haittoja ovat esimerkiksi

  • tulonmenetykset, sakot, korvausten maksaminen

Muille aiheutuvia fyysisiä haittoja ovat esimerkiksi

  • huumeen aiheuttama suora tai epäsuora sairastuminen, loukkaantuminen, vammautuminen tai kuolema (mm. väkivalta, liikenneonnettomuudet, sikiövauriot, tarttuvat taudit)
  • lisääntyvä rikollisuus
  • ympäristöongelmat, mm. likaiset neulat, aineen tuotannossa syntyvä myrkyllinen jäte

Psykososiaalisia haittoja muille ovat esimerkiksi

  • perheelle aiheutuvat haitat, mm. avioerot, perheiden rikkoontuminen, taloudelliset ongelmat, emotionaaliset ongelmat, lasten heitteillejättö, lasten tulevaisuudenuskon heikentyminen
  • yhteisöllisyyden heikentyminen

Taloudellisia haittoja muille ovat esimerkiksi

  • päihteeseen liittyvät suorat taloudelliset kulut, mm. terveydenhuolto, sosiaalipalvelut,
    poliisi, vankilat, vakuutukset
  • päihteeseen liittyvät epäsuorat taloudelliset kulut, mm. tuottavuuden heikentyminen,
    poissaolot työstä

33. Erilaisia riippuvuuksia hoitavat tahot ovat havainneet nettiriippuvuuden lisääntyneen. Tarkkoja lukuja suomalaisten nettiriippuvaisten määrästä ei kuitenkaan vielä ole. Jotta nettiriippuvuutta tai sen laajuutta voidaan selvittää tarkemmin väestötasolla, tarvitaan sopivia välineitä aineistonkeruuseen. Mitä riippuvuuden tunnuspiirteitä aineistonkeruussa tulisi selvittää, jotta se kertoisi henkilön nettiriippuvuudesta? Perustele vastauksesi. (yo syksy 2019)

Nettiriippuvuus on pakonomaista ja hallitsematonta internetin käyttöä (esim. keskustelufoorumien seuraaminen, pelisivustojen käyttö, sähköpostin tai muun viestinnän tarkistaminen [tablettitietokone, älypuhelin]).

Tunnuspiirteitä:

  • netin käyttöön uppoutuminen (muun kuin työn tai opiskelun takia), aika kuluu huomaamatta
  • usein toistuvat erilaiset oireet (unihäiriöitä; tunne-elämän häiriöitä eli ahdistuneisuutta, masentuneisuutta, hermostuneisuutta; fyysisiä ongelmia esimerkiksi liikunnan vähenemisen ja ruokailutottumusten muutosten kautta)
  • pakonomainen tarve lisätä ja jatkaa netin käyttöä siitä huolimatta, että se lisää fyysisiä tai psyykkisiä ongelmia
  • toleranssin lisääntyminen, mikä näkyy käytön lisääntymisenä (netissä oltava pidempään, jotta saa saman nautinnon)
  • vieroitusoireiden ilmeneminen (ärtyisyys, mielialan lasku), jos netin käyttö ei ole mahdollista; oireet eivät kuitenkaan estä netin käyttöä, netin käyttö voi myös olla pakoa oireista (esim. ahdistus, syyllisyys)
  • jatkuva halu tai epäonnistuneet yritykset lopettaa käyttö, hallita tai vähentää sitä
  • mielenkiinnon väheneminen tai katoaminen muuta kuin netin käyttöä kohtaan

Toimintakyky:

  • Netin käyttö korvaa normaalin elämän asioita, kuten opiskelua, työntekoa, ihmissuh-
    teita ja harrastuksia
  • Kyky suoriutua työstä ja opiskelusta sekä ihmissuhteiden luomisesta ja ylläpitämisestä heikkenee

Internetin käytön kesto:

  • Käyttö ei ole satunnaista vaan intensiivistä ja pidempiaikaista, kuukausiakin kestävää

5. Taudit

34. Esittele syitä atooppisten allergioiden yleistymiseen Suomessa. (yo kevät 2021)

  • Allergiassa elimistön immuunijärjestelmä on herkistynyt, niin että vaste allergian aiheuttajaa eli allergeenia kohtaan on tavallista voimakkaampi
    • taustalla perinnöllinen alttius, mutta se ei selitä allergioiden yleistymistä
  • Syitä:
    • perhekoon pieneneminen
    • kaupungistuminen (esimerkiksi päästöt)
    • liikahygieenisyys
    • sisäilmaongelmat
    • työperäinen altistuminen (esimerkiksi kemikaalit)
    • lääkkeiden käyttö
    • ravitsemus
    • tietoisuuden lisääntyminen
    • luontoaltistuminen

35. ”Jo joka neljäs suomalainen saa rasvamaksan” (Ilta-Sanomat 15.5.2019).
”Rasvamaksa yleistyy jo 8-vuotiailla lapsilla” (Aamulehti 4.4.2018).

Mitä termi rasvamaksa tarkoittaa, ja miten rasvamaksaa voidaan ehkäistä? (yo syksy 2020)

Rasvamaksa tarkoittaa rasvan kertymistä maksasoluihin. Rasvamaksasta puhutaan,
kun yli viisi prosenttia maksakudoksesta koostuu rasvasoluista. Rasvan kertyminen
maksaan aiheuttaa sen laajenemisen.

Rasvamaksan ehkäisy:

  • Painon normaalina pitäminen, mikä onnistuu ravinnosta saatavan energian vastatessa energian kulutusta
    • Erityisesti tulee välttää vyötärölle kertyvää rasvaa
  • Liikunta hillitsee rasvan kertymistä maksaan, vaikka paino ei putoaisikaan
  • Alkoholin korkeintaan kohtuullinen käyttö ja lääkkeiden annosteluohjeiden noudattaminen
  • Rasvamaksaa aiheuttavia hepatiittitartuntoja voidaan ehkäistä välttämällä
    suojaamatonta seksiä ja suonensisäistä huumeiden käyttöä
  • Rasvaisten ruokien ja hedelmäsokerin syömisen
    rajoittaminen, haitallisten sienien ja maksalle haitallisten luontaistuotteiden
    syömisen välttäminen

36. Myyntimiehenä toimivan 30-vuotiaan Rikun verenpaine levossa on toistuvissa mittauksissa ollut 145/92 mmHg. Rikun veren rasva-arvot ovat fP-Kol 5,8 mmol/l, fP-Kol-HDL 0,8 mmol/l ja fP-Kol-LDL 3,8 mmol/l. 

a) Selitä, mitä arvoilla tarkoitetaan.
b)Mihin keskeisiin elintapoihin Rikun tulisi kiinnittää huomiota näiden tulosten perusteella? (yo kevät 2018)

a)

  • Verenpaineen suurempi luku viittaa systoliseen eli yläpaineeseen, joka ilmoittaa valtimon sisällä olevan paineen sydämen supistuksen aikana
  • Pienempi luku kuvaa diastolista eli alapainetta, joka ilmoittaa paineen sydämen lepovaiheen aikana
    • Verenpaine on normaali, kun se on alle 130/85 mmHg. Verenpaine on tyydyttävä välillä 130–139/85–89 ja koholla, kun paine on 140/90 tai enemmän
  • Kokonaiskolesterolista (fP-Kol) noin 70 % on ns. pahaa kolesterolia ja 20–25 % ns. hyvää kolesterolia
    • Kokonaiskolesteroliarvon tulisi olla alle 5 mmol/l
  • fB-Kol-HDL eli ”hyvä kolesteroli” (high density lipoprotein) kuljettaa kolesterolia pois kudoksista.
    • Arvon tulisi olla yli 1 mmol/l. Suuri arvo suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta
  • fB-Kol-LDL eli ”huono kolesteroli” (low density lipoprotein) kuljettaa kolesterolia kudoksiin.
    • Arvon tulisi olla alle 3 mmol/l. Huonon kolesterolin suuri määrä altistaa valtimonkovettumistaudille

b)

  • Ruokavalion perusperiaatteena on kovan eläinperäisen rasvan välttäminen ja pehmeän rasvan kohtuullinen käyttö, kalan suosiminen sekä riittävä kolesterolia poistavan kuitupitoisen ravinnon nauttiminen
    • Verenpaineen hoitamiseksi suositellaan myös suolan käytön rajoittamista
    • Lisäksi voi käyttää kasvisteroleita tai -stanoleita sisältäviä valmisteita (esim. levitteet), jotka vähentävät ravinnon kolesterolin imeytymistä suolesta verenkiertoon
  • Ylipainoisen tulisi laihduttaa
  • Tupakan käyttö pitäisi lopettaa ja alkoholia tulisi käyttää mahdollisimman vähän
  • Liikunnan tulisi olla suositusten mukaista
  • Verenpaineen hoidossa kannattaa huomioida myös stressin ja työkuormituksen määrä sekä verenpaineeseen vaikuttavien lääkkeiden tai hormonien käyttö
  • Kolesteroliarvot sekä verenpaine tarkistetaan elintapamuutosten jälkeen

37. Millä keinoilla yksilö voi pyrkiä ehkäisemään tuki- ja liikuntaelinsairauksia? (yo kevät 2019)

Yksilötasolla tule-sairauksia voidaan pyrkiä ehkäisemään esimerkiksi

  • lisäämällä fyysistä aktiivisuutta: ylläpitää tai parantaa mm. lihasvoimaa, tasapainoa ja
    luun tiheyttä
  • välttämällä liikkumattomuutta: ehkäisee esim. selkäsairauksia
  • terveellisellä ravitsemuksella: monipuolinen ravinto ja riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti ehkäisevät osteoporoosia
  • painonhallinnalla: ylipaino mm. lisää niveliin ja selkään kohdistuvaa kuormitusta sekä rappeumamuutosten riskiä
  • tupakoimattomuudella: tupakointi mm. vähentää verenkiertoa ja hapensaantia kudoksissa sekä haurastuttaa luustoa (vähentää mineraalitiheyttä, heikentää kalsiumin vaikutusta, vaikuttaa hormonipitoisuuksiin)
  • välttämällä alkoholin käyttöä: alkoholin käyttö lisää tapaturmariskiä, runsas käyttö haurastuttaa luustoa
  • ergonomisilla työskentelyasennoilla: mm. oikea nostotekniikka
  • toistuvan yksipuolisen kuormituksen välttämisellä työssä: mm. työkierto, oikeat työvälineet, työnjako
  • jatkuvan yksipuolisen ja voimakkaan kuormituksen välttämisellä harrastustoiminnassa: esim. juoksua harrastava voi kehittää tai ylläpitää kuntoaan välillä hiihtäen tai pyöräillen
  • vähentämällä tapaturmariskiä: mm. omien kykyjen ja toiminnan vaatimusten suhteuttaminen
  • preventio: esim. aktiivinen hakeutuminen terveydenhuollon palveluihin

38. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan kymmenen suurinta globaalia terveysuhkaa vuonna 2019 olivat

  • denguekuume
  • haavoittuvassa asemassa olevien olosuhteet (esim. kuivuus, nälänhätä, konfliktit)
  • heikko perusterveydenhuolto
  • HIV
  • ilmastonmuutos
  • maailmanlaajuinen influenssapandemia
  • mikrobilääkeresistenssi
  • rokotevastaisuus
  • suuren uhan taudinaiheuttajat (esim. ebola, zikavirus, SARS)
  • tarttumattomat taudit (esim. valtimosairaudet, syövät, diabetes).

Valitse listalta kolme terveysuhkaa, joilla on nyt tai lähitulevaisuudessa suuri kansanterveydellinen merkitys Suomessa. Perustele, miksi ja miten valitsemasi kolme terveysuhkaa vaikuttavat suomalaisten kansanterveyteen. (yo kevät 2020)

Keskeisimmät terveysuhat, joilla on nyt tai lähitulevaisuudessa suuri kansanterveydellinen
merkitys suomalaisille, ovat ilmastonmuutos, tarttumattomat taudit, influenssapandemia
sekä mikrobilääkeresistenssi. Näistä tulee olla valittuna kolme.

Ilmastonmuutos:

  • Ilmastonmuutos ei tunne valtioiden rajoja, vaan se vaikuttaa kaikkialla ja kaikkiin ihmisiin

Tärkeimpiä ilmastonmuutoksen seurauksia tai sen aiheuttamia, terveyteen vaikuttavia tekijöitä ovat

  1. äärilämpötilat (toisaalta helteiden lisääntyminen, toisaalta kylmien jaksojen vähentyminen)
  2. siitepölyjen lisääntyminen ja siitepölykauden pidentyminen ja siten allergioiden lisääntyminen 
  3. ilmansaasteet, joita lisäävät erityisesti sademäärän pieneneminen kesäisin ja lisääntyvät
    maastopalot
  4. talousveden mikrobikontaminaatioiden yleistyminen mm. rankkasateiden takia ja elintarvikevälitteisten, lämpöherkkien tartuntatautien, kuten salmonellainfektioiden, lisääntyminen
  5. syanobakteerien (sinileväkukintojen) lisääntyminen uimavesissä
  6. äärimmäiset sääilmiöt ja liukkaus (myrskyt, tulvat, nollakeli) ja näiden ilmiöiden aiheuttamat onnettomuudet ja tapaturmat
  7. vektorivälitteisten ja muiden infektioita aiheuttavien mikrobien yleistyminen
  8. kaamoksen syveneminen ja siten kaamosmasennuksen lisääntyminen, kun lumipeite vähentyy ja pilvisyys lisääntyy:
    1. Vähäluminen talvi huonontaa ulkoilumahdollisuuksia, mikä voi vähentää liikunnan kokonaismäärää
    2. Auringonvalon vähäisyys ja lumen puute vuoden pimeimpänä ajankohtana voivat heikentää unen laatua ja vaikuttaa vireystilaamme ja ruokailutottumuksiimme
    3. kaamosmasennukseen liittyvä makeannälkä voi lisätä ylipainon riskiä

Tarttumattomat taudit:

  • Tarttumattomien tautien riskitekijät (tupakointi, alkoholi, lihavuus, liikkumattomuus) ovat yleisiä Suomessa

  • Ko. taudit ovat nk. kansansairauksia, ja ne aiheuttavat suurta sairastavuutta ja ennenaikaista kuolleisuutta

  • Ne kuormittavat terveydenhuoltoa ja aiheuttavat
    sairauspoissaoloja ja varhaista eläköitymistä

Maailmanlaajuinen influenssapandemia:

  • Influenssapandemian leviämistä Suomeen on mahdotonta estää

  • Myös Suomessa sairastavuus ja kuolleisuus lisääntyvät ja influenssan liitännäissairauksien (bakteeri-infektiot) vaara kasvaa

  • Lisääntynyt sairastavuus kuormittaa terveydenhuoltoa ja vaikeuttaa teho-osastojen toimintaa

Mikrobilääkeresistenssi:

  • Mikrobilääkeresistenssi tarkoittaa sitä, että bakteeri, virus, sieni tai alkueläin kykenee vastustamaan tiettyä antibioottia eli tulee sille resistentiksi. Seurauksena on, että kyseistä antibioottia ei voi enää käyttää tämän mikrobin aiheuttamien infektioiden hoitoon
  • Mikrobilääkeresistenssi on maailmanlaajuinen ongelma
  • Jos mikrobilääkeresistenssin leviämistä ei saada pysäytettyä, ihmiset voivat kuolla tavanomaisiin infektioihin, kuten nielutulehdukseen
  • Antibioottiresistenssin yleistyminen vaikuttaa koko terveydenhuoltoon: esimerkiksi syöpähoidot, elinsiirrot ja suoliston alueen leikkaukset muuttuvat vaarallisiksi, kun
    antibiooteilla ei enää pystytä ehkäisemään infektioita
  • Mikrobilääkeresistenssin yleistyminen lisää sairaalahoidon ja potilaiden eristämisen tarvetta, terveydenhuollon kuormitusta ja kustannuksia

Suuren uhan taudinaiheuttajat (korona-virusinfektion käsittely hyväksytään myös influenssa-pandemian käsittelyn yhteydessä):

  • Kiinassa todettiin joulukuussa 2019 keuhkokuumetapauksia, joiden aiheuttajaksi on todettu uusi, aiemmin tuntematon koronavirus

  • Uusi koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana kun henkilö yskii tai aivastaa

    • Virus voi tarttua myös kosketuksen kautta pinnoilta, joille on hiljattain päätynyt sairastuneen hengitystie-eritteitä

  • Koronaviruspandemian leviämistä Suomeen on mahdotonta estää, se leviää muun muassa matkailun myötä

  • Myös Suomessa sairastavuus ja kuolleisuus lisääntyvät ja liitännäissairauksien (bakteeri-infektiot) vaara kasvaa

  • Lisääntynyt sairastavuus kuormittaa terveydenhuoltoa ja vaikeuttaa teho-osastojen toimintaa

 

39. Aineisto: 8.A Tekstikatkelma: Kolumni

Analysoi niin sanottuihin itse aiheutettuihin sairauksiin liittyviä näkökulmia. Hyödynnä vastauksessasi myös tekstikatkelmaa 8.A. (yo syksy 2019)

Nimityksellä ”itse aiheutettu sairaus” viitataan tilanteeseen, jossa sairastumisen katsotaan
olevan ihmisen itsensä aiheuttama, esimerkiksi epäterveiden elintapojen seurauksena. Asiaa voidaan tarkastella esimerkiksi sairastumisen monitahoisuuden, yksilön vapauden ja vastuun, seurausten, terveydenhuollon priorisoinnin sekä sairauksien hoidon ja kustannusten näkökulmista.

Sairastumisen monitahoisuus:

  • Itse aiheutettu sairaus on nimityksenä ongelmallinen, koska joissain tilanteissa on hankala määritellä, milloin sairaus on itse aiheutettu ja milloin ei
  • Tärkeää on muistaa, että sairastumista ei voi hallita kokonaan
    • Useisiin sairauksiin liittyy asioita, joita ihminen pystyy säätelemään omalla toiminnallaan
    • Toisaalta moniin sairauksiin, jotka katsotaan itse aiheutetuiksi, vaikuttavat myös tekijät, joihin ihmisellä ei välttämättä ole vaikutusmahdollisuuksia (esim. ympäristötekijät, työolot, perinnölliset tekijät, sosioekonominen asema, kulttuuriset tekijät)
  • Ovatko aikuisena liikkumattomuudesta ja ylipainosta johtuvat sairaudet itse aiheutettuja, jos esimerkiksi perhe ei ole lapsuudessa kannustanut liikuntaan ja opastanut terveelliseen ruokailuun, vanhemmilla ei ole ollut varaa hankkia tarvittavia välineitä ja vähäiset liikuntaan liittyvät kokemukset ovat olleet kielteisiä huonosta kunnosta ja heikosta motorisesta osaamisesta johtuen?

Yksilön vapauden ja vastuun rajat sekä yhteiskunnan rooli:

  • Yhteiskunnan tulisi luoda mahdollisuudet terveyttä edistävien valintojen tekemiseen, ja yksilön olisi pyrittävä hyödyntämään nämä mahdollisuudet kykyjensä mukaan
  • Ihmisen oikeutta terveyshaittojakin aiheuttavaan käyttäytymiseen voidaan perustella esimerkiksi itsemääräämisoikeuden perusteella
  • Toisaalta täysivaltaisen ihmisen tulisi kyetä ottamaan vastuuta omista teoistaan ja niiden seurauksista ja pystyä tarkastelemaan asioita myös muiden ihmisten näkökulmasta
  • Jos itse aiheutettuja sairauksia pidetään kansanterveysongelmana, on syytä kysyä, miksi emme näe enemmän poliittisia päätöksiä väestötason interventioista ja terveellisen ympäristön luomisesta vaan lähinnä lisääntyviä yksilöihin kohdistuvia vaatimuksia

Seuraukset:

  • Itse aiheutettu sairaus -nimityksen käyttöön voi liittyä sairastumisen kokonaiskuvan hämärtyminen, jos ihmisen vastuuta korostetaan liiallisesti
    • Tästä voi olla seurauksena esimerkiksi tarpeetonta leimautumista, syrjäytymistä ja häpeän tunteita
  • Toisaalta keskustelu itse aiheutetuista sairauksista voi kannustaa joitakin ihmisiä elämäntapamuutosten tekemiseen
  • Jos elintapojen johdosta sairastuneet pantaisiin maksamaan yhä suurempi osa aiheuttamistaan hoitokuluista, kohdistuisi se erityisesti jo muutenkin heikommassa asemassa oleviin
    • Tämä lisäisi entisestään väestöryhmien välistä eriarvoisuutta

Priorisointi

  • Jos terveydenhuollon voimavarat eivät riitä kaikkien hoitamiseen niin hyvin kuin
    mahdollista, joudutaan priorisoimaan
  • Koska itse aiheutettujen sairauksien määrittely on ongelmallista, aiheuttaa se vaikeasti ratkaistavia kysymyksiä, kuten kenelle hoitoja tulisi antaa ja kuka tämän asian määrittelee

Hoito ja kustannukset:

  • Missä niin sanotut itse aiheutetut sairaudet tulisi hoitaa (julkinen, yksityinen), ja miten hoidot pitäisi kustantaa?
  • Yksilön osuus sairastumisessa ei saa vaikuttaa hänen saamaansa hoitoon
  • Suomen lainsäädäntö (mm. laki potilaan asemasta ja oikeuksista) ja terveydenhuollon etiikka perustuvat ajatukseen, että ihmistä ei aseteta muita parempaan tai huonompaan asemaan sen perusteella, miten hänen sairautensa on syntynyt
  • Itse aiheutettujen sairauksien kustannukset jakautuvat koko väestön maksettaviksi
  • Toisaalta tilanne on ylipäätään sama sairastuneiden ja terveiden välillä
    • Tuskin olisi perusteltua ehdottaa, että vähemmän terveydenhuoltokustannuksia aiheuttavat terveet maksaisivat veroja tai maksuja muita vähemmän, eivätkä näin osallistuisi julkisen terveydenhuollon ylläpitoon
  • Pulmia tuottaa myös erilaisten elintapojen yhteismitallistaminen
  • Terveyskeskustelussa vastuuasia tuntuu koskevan erityisesti tiettyjä elintapoja
    • Esimerkiksi tupakointi on merkittävä syy moniin sairauksiin, mutta myös liikuntaan ja urheiluun liittyvät vammat aiheuttavat kuluja
    • Pitäisikö sekä tupakoitsijan että liikunnanharrastajan vastata aiheuttamistaan hoitokuluista samalla perusteella?

40. Kuviossa (aineisto 4.A) on esitetty, miten terveen henkilön verensokeriarvot muuttuvat glukoosi- eli sokerirasituskokeen aikana. Kokeessa henkilö nauttii 75 grammaa glukoosia veteen sekoitettuna ja verensokeriarvoja seurataan ennen sokerin nauttimista ja sen jälkeen. Kahden tunnin kuluttua glukoosin nauttimisesta terveen henkilön verensokeriarvon tulee olla alle 7,8 mmol/l.

Aineisto:
4.A Kuvio: Glukoosirasituskoe

a) Kuvaa, mitä terveen henkilön elimistössä tapahtuu glukoosirasituskokeen aikana, ja selitä, miten tästä aiheutuvat kuviossa (aineisto 4.A) esitetyt muutokset verensokeriarvoissa.
b) Piirrä kuvankäsittelyohjelmalla kuvioon (aineisto 4.A) käyrä, joka kuvaa tyypin 2 diabetesta sairastavan verensokeriarvojen vaihtelua glukoosirasituskokeessa. Liitä vastaukseen kuvakaappaus tekemästäsi piirroksesta. Selitä, millä tavoin ja mistä syystä arvot poikkeavat terveen henkilön arvoista. (yo syksy 2018)

a)

  1. Terveen henkilön nauttiessa sokeria veren normaali glukoosipitoisuus (< 6,1 mmol/l) alkaa vähitellen suurentua, kun glukoosi imeytyy ruoansulatuskanavasta verenkiertoon
  2. Veren glukoosipitoisuuden kasvaessa haiman Langerhansin saarekkeet alkavat erittää insuliinia, joka edistää glukoosin siirtymistä kudosten soluihin ja siten vähentää glukoosin määrää verenkierrossa
  3. Jos samanaikaisesti ei nautita mitään muuta kuin nopeasti imeytyvää glukoosia, lisääntynyt insuliinineritys voi johtaa usein parin tunnin kuluttua siihen, että veren glukoosipitoisuus vähenee normaalia pienemmäksi. Tämän jälkeen verensokeriarvo palautuu normaaliksi

b)

Kuvan lähde: Ylioppilastutkintolautakunta

  1. Tyypin 2 diabetesta sairastavan verensokeriarvot voivat lähtötilanteessa olla joko normaalit tai jo suurentuneet (> 6,1 mmol/l)
  2. Glukoosin nauttiminen aiheuttaa veren glukoosipitoisuuden normaalia suuremman lisääntymisen. Tyypin 2 diabetesta sairastavalla insuliinia saattaa erittyä haimasta normaalia vähemmän tai sitä erittyy normaalisti tai jopa normaalia enemmän, mutta kudoksiin on muodostunut ns. insuliiniresistenssi, jonka vuoksi glukoosi ei siirry tehokkaasti kudoksiin
  3. Kaikissa tapauksissa diabeetikon verensokeriarvo esimerkiksi kahden tunnin kuluttua glukoosin nauttimisesta on vielä huomattavan suuri (yli 11,1 mmol/l)
  4. Se pienenee hitaasti ja saattaa vasta monen tunnin päästä palautua lähtöarvoon

41. YK:n yleiskokouksen yhteydessä syyskuussa 2011 hyväksyttiin tarttumattomien sairauksien ehkäisemistä koskeva päätöslauselma, jonka allekirjoittivat kaikki YK:n jäsenmaat Suomi mukaan luettuna. Päätöslauselman perusteella syntyi Maailman terveysjärjestön WHO:n toimintaohjelma, jonka tavoitteet liittyvät liikuntaan, ravitsemukseen, lihavuuteen, tupakointiin, alkoholinkäyttöön sekä kohonneen verenpaineen ja suurentuneiden kolesterolipitoisuuksien hoitoon.

Tarkastele tilastojen (aineisto 8.B) perusteella, onko Suomi saavuttamassa tavoitteet 2, 3, 5 ja 7 (aineisto 8.A). (yo kevät 2021)

Tavoite 2:

  • WHO on kirjannut tavoitteeksi alkoholin ”haitallisen” käytön vähentämisen, joten pelkkä kokonaiskulutus ei riitä kertomaan tilanteestamme ja sen kehityksestä

  • Haitallisen käytön osoittimena voidaan käyttää alkoholikuolemien lukumäärää. Siten lähtökohtana on vuoden 2010 noin 1 950 kuolemaa ja tavoite on vähentää kuolemia vuoteen 2025 mennessä noin 1 750:een. Vuonna 2018 alkoholikuolemia oli noin 1 700, joten tämän perusteella Suomi on saavuttamassa
    WHO:n tavoitteen

  • Toisaalta alkoholikuolemien vuosittaiset määrät vaihtelevat ja esimerkiksi vuosina 2011–
    2012 määrät lisääntyivät. Viime vuosien kehitys on ollut oikean suuntaista, mutta sen jatkuminen ei siis ole itsestään selvää

Tavoite 3:

  • Vuonna 2010 vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus 20–64-vuotiaista oli miehillä 29 % ja naisilla 27 %. Tämän perusteella tavoite vuoteen 2025 mennessä olisi miehillä 25 % ja naisilla 24 %

  • Vuonna 2018 liikuntaa harrastamattomia oli miehistä 22 % ja naisista 19 %, joten tämän tavoitteen suomalaiset ovat saavuttaneet

  • Nuorten keskuudessa kehityssuunta vapaa-ajan liikunnassa on ollut peruskouluikäisillä ja lukiolaisilla myönteinen. Näissä ryhmissä näyttää siltä, että WHO:n tavoite liian vähän liikkuvien osuuden pienenemisestä on jo saavutettu tai se saavutetaan

  • Sen sijaan ammattioppilaitoksissa opiskelevien nuorten keskuudessa WHO:n tavoitteeseen pääsy vaatisi kehityksen nopeutumista

Tavoite 5:

  • Vuonna 2010 20–64-vuotiaista suomalaisista 22 % miehistä ja 15 % naisista tupakoi päivittäin. Tämän perusteella tavoite vuoteen 2025 mennessä on miehillä 15 % ja naisilla  11 %

  • Vuonna 2018 miehistä tupakoi päivittäin 15 % ja naisista 13 %

  • Vaikka miesten päivittäistupakointi on vähentynyt seurantajakson aikana, vähentyminen näyttäisi pysähtyneen kahden viimeisen vuoden aikana. Myös naisten päivittäistupakointi on vähentynyt seurantajaksolla, mutta vähentyminen on ollut hitaampaa kahden viimeisen tutkimusvuoden aikana. On siis ilmeistä, että tavoitteen saavuttaminen edellyttää aktiivista
    toimintaa tupakoinnin vähentämiseksi

  • Nuorten tupakointi on vähentynyt voimakkaasti, ja 18-vuotiaista pojista ja tytöistä vähän yli 10 % tupakoi päivittäin vuonna 2019. Koska tupakoinnin aloittaminen tapahtuu yleensä 18. ikävuoteen mennessä, voidaan olettaa, että tässä joukossa tupakointi ei oleellisesti lisäänny

Tavoite 7:

  • Niiden osuus, joiden itse raportoitujen pituuden ja painon mukaan laskettu painoindeksi on 30 kg/m2 tai enemmän, on kasvanut jatkuvasti 1980-luvun lopusta lähtien

  • Lihavien osuus oli 2010-luvun alussa yli kaksinkertainen verrattuna 1980-luvun alkuun. 2010-luvulla lihavien osuus on vielä hieman kasvanut, mutta kahden viimeisen tilastovuoden aikana lihavien osuuden kasvu näyttää hidastuneen ainakin miesten
    keskuudessa

  • Vuonna 2018 lihavien osuus 20–64- vuotiaista miehistä oli 21 % ja naisista 20 %

  • Myös lasten ja nuorten joukossa lihavuus näyttää yleistyvän

  • Huolimatta vuosittaisten tilastojen sahaavasta kehityksestä, lihavuus näyttää lisääntyvän

  • Suomi ei siten ilman aktiivisia toimia ole saavuttamassa WHO:n asettamaa tavoitetta

42.  Tee mallitaulukon 1.A mukainen taulukko. Listaa taulukkoon useita esimerkkejä tarttumattomista ja tarttuvista sairauksista sekä luettele näiden sairauksien syitä ja ehkäisykeinoja pääryhmittäin. Liitä tekemästäsi taulukosta kuvakaappaus vastaukseesi. (yo syksy 2019)

Aineisto:
1.A Taulukko: Mallitaulukko

Siirry sivun alkuun