Terveystietotärpit

Tärpit lukion terveystietoon

Kurssi 2 tehtävät

Tältä sivulta löydät vanhoja ylioppilastehtäviä kurssi 2:een liittyen. Joidenkin tehtävien ratkaisuissa puhutaan myös muihin kursseihin kuuluvista asioista, joten jos jokin kuulostaa täysin uudelta ja oudolta, ei kannata pelästyä.

Tässä sivun sisällysluettelo:

  1. Terveyden taustatekijät
  2. Terveys elämän eri vaiheissa
  3. Mielenterveys
  4. Media

1. Terveyden taustatekijät

1. Millaiset kaupungistumiseen liittyvät tekijät vaikuttavat terveyteen, ja mitä nämä vaikutukset ovat? (yo syksy 2020)

Kaupungistumisella on sekä negatiivisia että positiivisia terveysvaikutuksia.

Negatiivisia vaikutuksia:

  • Väestötiheyden kasvu ja elämäntapavalinnat (esimerkiksi seksuaalikäyttäytyminen, huumeiden käyttö) lisäävät tartuntatautien vaaraa

  • Kaupunkimaiseen elämään liittyvät
    elämäntapavalinnat, kuten fyysinen aktiivisuus voi olla vähäisempää, ruokavalio yksipuolista ja päihteiden käyttö yleisempää; nämä lisäävät tarttumattomien tautien (esimerkiksi diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, syövät) vaaraa

  • Kaupunkiympäristön epäpuhtaudet ja saasteet, kuten hengitysilman epäpuhtaudet, riittämätön tai saastunut juomavesi, hygienian ja jätehuollon puuttuminen lisäävät sairastuvuutta

  • Sosiaalisen ympäristön muutokset, yksinäisyys ja syrjäytyminen isäävät henkisen pahoinvoinnin ja mielenterveysongelmien vaaraa

  • Luontoyhteyden heikentyminen saattaa lisätä erilaisia allergioita ja yliherkkyyksiä

  • Väestömäärän kasvu ja sosiaalisten ongelmien lisääntyminen saattaa lisätä väkivaltaa ja rikollisuutta

  • Väestömäärän hallitsematon kasvu ja resurssien niukkuus voivat johtaa kaupunkialueiden slummiutumiseen, joka heikentää palveluja ja lisää sosiaalisia ongelmia ja
    sairastuvuutta

  • Väestötiheyden ja liikenteen kasvu lisää liikenne- ja muita onnettomuuksia

  • Rakennetun ympäristön ratkaisut voivat korostaa äärimmäisten sääilmiöiden (sateet, helle) vaikutuksia

Positiivisia vaikutuksia:

  • Erilaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat nopeasti ja helposti saatavilla, mikä parantaa mahdollisuuksia sairauksien ehkäisyyn ja sairauksista paranemista

  • Parempi koulutustarjonta ja työllistyminen parantavat elintasoa ja mahdollistavat palveluiden käytön

  • Korkeampi koulutus lisää terveyden lukutaitoa sekä halukkuutta ja osaamista käyttää erilaisia palveluja

  • Monipuoliset harrastusmahdollisuudet ja
    runsaampi ja monipuolinen kulttuuritarjonta lisäävät sosiaalista pääomaa ja hyvinvointia

  • Lisääntynyt vapaa-aika, parempi elintaso ja terveystietoisuus voivat lisätä terveyttä edistäviä elintapoja: lisätä liikuntaa, parantaa ruokavaliota ja vähentää päihteiden

    käyttöä

2. Millaisia ovat terveyttä tukevien sosiaalisten, rakennettujen ja luonnonympäristöjen piirteet? (yo kevät 2020)

Terveyttä tukeva sosiaalinen ympäristö:

  • ihmisten välinen vuorovaikutus
  • sosiaalinen tuki
  • yhteisöllinen osallistuminen
  • mahdollisuus harrastaa eri kulttuurimuotoja 
  • työ- tai kouluympäristö on sosiaalisesti suvaitsevainen, hyväksyvä ja yhdenvertainen

Terveyttä tukeva rakennettu ympäristö:

  • puhdas ilma ja vesi
  • riittävästä lämmitys
  • jätehuolto
  • melun hallinta 
  • liikkumismahdollisuudet ja liikenneturvallisuus

Terveyttä tukeva luonnonympäristö:

  • monipuoliset liikkumismahdollisuudet ja luontokokemukset 
  • luontoympäristön koettu laatu ja turvallisuus sekä ilman laatu, melu ja lämpötila vaikuttavat
  • luontoympäristön tulisi olla lähellä tai helposti ja turvallisesti tavoitettavissa

3. Analysoi, miten terveyden edistäminen näkyy oheisessa kuntastrategiassa (aineisto 9.A). Anna esimerkkejä. (yo kevät 2019)

Aineisto:
9.A Teksti: Kuntastrategia

Terveyden edistämisen tavoitteena on parantaa ihmisten terveyttä ja toimintakykyä sekä ehkäistä sairauksia ja terveyteen liittyviä ongelmia. Terveyden edistämistä voidaan tehdä WHO:n mallin  mukaisesti viiden eri toimintastrategian avulla: huomioimalla terveysnäkökulma päätöksenteossa, luomalla terveyttä tukevia ympäristöjä, kehittämällä terveyspalveluja, vahvistamalla yhteisöjen toimintaa sekä kehittämällä yksilöllistä terveysosaamista.

Terveyttä edistävä päätöksenteko ja yhteiskuntapolitiikka:

  • Johdanto: kunnan on panostettava erityisesti ennaltaehkäisevään työhön (s. 2)

  • Arvot: Päätöksenteko on johdonmukaista. Edistetään tasapuolisuuden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutumista (s. 2)

  • Toteuttaminen: Kuntastrategia on lähtökohta hyvinvointikertomuksen valmistelulle. Siinä määritellään tarkemmin kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävät toimenpiteet, mittarit ja resurssit (s. 5)

  • Toimintaympäristö: mainitaan keskittyminen kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen (s. 7)

Terveyttä tukevien ympäristöjen luominen:

  • Visio: Vieremällä on erinomaiset mahdollisuudet hyvinvointiin ja asumiseen (s. 3)
  • Tavoitteet: tieverkon kunto ja kattavuus turvataan (s. 3, 6)
  • Tavoitteet: yleisilme on siisti, viihtyisä (s. 3) ja houkutteleva (s. 6)
  • Tavoitteet: hyväkuntoisia asuntoja on tarjolla eri elämänvaiheissa oleville ihmisille (s. 3)
  • Tavoitteet: liikuntapaikat ovat ajanmukaisia, ja ne pidetään hyvässä kunnossa (s. 4)
  • Tavoitteet: luontoon pääsemistä ja siellä tapahtuvaa turvallista liikkumista edistetään (s. 4), kuva (s. 5)
  • Toimintaympäristö: luonnosta nauttimista edesauttavat reitistöt on saatava kuntoon (s. 6)
  • Tavoitteet: nuorilla on mahdollisuus kokoontua vapaa-aikanaan turvallisessa ympäristössä (s. 4)
  • Toimintaympäristö: kuntalaisilla on mahdollisuus elää väljästi turvallisessa, puhtaassa ja viihtyisässä maaseutuympäristössä (s. 6)

Terveyspalvelujen kehittäminen:

  • Johdanto: kunnan on panostettava erityisesti ennaltaehkäisevään työhön (s.2)
  • Tavoitteet: päivittäisen elämän palvelut ovat korkeatasoisia ja kätevästi kaikkien saavutettavissa (s. 4)
  • Yhteisöllisen toiminnan vahvistaminen
  • Kunnan arvona on asukaslähtöisyys, joten kuntalaisia kuullaan ja heidän näkökantansa huomioidaan päätöksenteossa. Heitä kannustetaan osallistumaan oman elinympäristönsä kehittämiseen ja yhteisöllisyyden luomiseen (s. 2)
  • Arvona itsenäisyys: perinteitä arvostetaan ja niitä vaalitaan positiivisella tavalla (s. 3)
  • Kulttuuripalvelut ovat asukaslähtöisiä ja monipuolisia, ja ne ovat kaikkien saatavilla (s. 4)
  • Nuorilla on mielekästä tekemistä, ja heillä on mahdollisuus kokoontua vapaa-aikanaan turvallisessa ympäristössä (s. 4)
  • Kunta nähdään yhteisönä, johon kuntalaiset ja yritykset voivat kokea sitoutuvansa (s. 7)

Yksilöiden terveysosaamisen kehittäminen:

  • Johdanto: ihmisen elinkaaren kattavat kulttuuripalvelut turvataan. Varhaiskasvatus sekä perus- ja lukio-opetus on laadukasta ja ajanmukaista. (s. 2)
  • Henkilöstön kehittymistä ja viihtymistä tuetaan (s. 4). Tavoitteena tyytyväinen työntekijä

4. Aineisto:
1.A Kuva: Korvan rakenne

a) Merkitse rastilla kuvaan (aineisto 1.A), mihin kohtiin liiallinen melu voi aiheuttaa vaurioita. Kuvaile nämä vauriot ja niiden aiheuttamat haitat. Liitä muokkaamasi kuva kuvankaappauksella vastaukseen.
b) Esittele, mitä muita kuin korvaan kohdistuvia terveyshaittoja melu aiheuttaa. (yo syksy 2017)

a)

Kuvan lähde: Ylioppilastutkintolautakunta

  • Äkillinen erittäin kova ääni saattaa aiheuttaa vaurion korvan tärykalvoon (1), jopa repeämän
  • Erityisesti melu vaikuttaa sisäkorvan ääntä aistivaan simpukkaan (2)
    • Sisäkorvan simpukassa on noin 20 000 uusiutumatonta, ääniaaltoja vastaanottavaa aistinkarvasolua
    • Jatkuva liiallinen melu (yli 80 dB) aiheuttaa aistinsolun väsymisen ja viimein sen kuoleman 
  • Meluvamman vakavuuteen vaikuttavat sekä melun voimakkuus että melualtistuksen kesto

  • Äkillinen meluvaurio heikentää usein kuuloa tilapäisesti ja aiheuttaa myös korvien soimista (tinnitusta)

  • Kipukynnyksen ylittävä melu (120–130 dB) aiheuttaa useimmille korvien seudun kipua

  • Pitkäaikainen melu voi heikentää kuuloa pysyvästi ja aiheuttaa jatkuvaa korvien soimista

b)

  • heikentää unen laatua ja aiheuttaa unettomuutta

  • lisää ärtyvyyttä

  • heikentää keskittymiskykyä

  • heikentää oppimiskykyä

  • aiheuttaa stressiä

  • nostaa verenpainetta

Melun haittoja lisäävät muun muassa ikä, yksilöllinen herkkyys, perintötekijät ja muut altisteet, kuten tupakointi, liuotinaineet, särkylääkkeet tai tärinä

5. Mitä keskeisiä tekijöitä terveellisen kaupunkiympäristön suunnittelussa tulisi huomioida fyysisen terveyden näkökulmasta Suomessa? (yo syksy 2016)

Terveyshaittoja vähentävä suunnittelu

Fyysinen ympäristö:

  • Sairauksien ehkäisyn kannalta keskeiset altistumisreitit ovat hengitysilma (sisä- ja ulkoilma), vesi (jätevesien käsittely, vesijohtoverkostojen perusparannusten suunnittelu), ravinto, melu, turvallisuus, yleinen hygienia, säteily, pilaantunut maaperä ja ympäristöongelmien ja -onnettomuuksien mahdollisuuksien (esim. vaarallisten kemikaalien kuljetusonnettomuudet, tehdaspalot) huomioiminen ja ehkäisy
  • Energiantuotanto (sis. puun pienpoltto), liikenne ja jätteiden käsittely ovat mahdollisia riskejä
  • Ympäristöä suunniteltaessa sopimattomia toimintoja ei sijoiteta liian lähelle toisiaan, esimerkiksi päiväkodit tai asuminen ja melua tuottavat tai saastuttavat teollisuuslaitokset tai liikenneväylät sijoitetaan erilleen

Toiminnallinen ympäristö:

  • Suunnittelulla voidaan vaikuttaa asukkaiden turvallisuuteen tai turvattomuuteen
    • Luodaan esimerkiksi ympäristöjä, jotka eivät houkuttele ilkivaltaan

Terveyttä edistävä suunnittelu

Fyysinen ympäristö:

  • Terveyttä edistävä suunnittelu huomioi elinympäristön ja terveyden kokonaisvaltaisesti, ja suunnittelu pyrkii luomaan mahdollisuuksia terveellisille elämäntavoille
    • Esimerkiksi sekoitettu maankäyttö eli työpaikkojen, asumisen, palveluiden ja vapaa-ajan toimintojen limittyminen siten, että liikenne vähenee kokonaisuudessaan ja kevyt liikenne mahdollistuu

Toiminnallinen ympäristö:

  • Huomioidaan muun muassa hyvät virkistys- ja liikuntamahdollisuudet, toimivat palvelut, alueen hyvä saavutettavuus, asuinalueen viihtyisyys ja ympäristön esteettömyys (liikkumis- ja toimintaesteiset)
  • Ympäristön terveellisyys tulee lisäksi huomioida elämänkulussa (lapset, nuoret, lapsiperheet, työikäiset, ikääntyneet)

6. Aineisto:
5.A Kuva: Altiste

Mistä altisteesta kuva 5.A kertoo, ja mitkä tekijät liittyvät kyseisen altisteen vaikutuksen suuruuteen? Analysoi myös kyseisen altisteen terveysvaikutuksia. (yo syksy 2019)

Kyseessä on ultraviolettisäteilyn (UV) tiedote, joka kertoo milloin ja missä auringolta on syytä suojautua. UV-säteily on auringosta tulevaa sähkömagneettista ionisoimatonta säteilyä. 

UV-säteilyn voimakkuuteen vaikuttavat

  • sijainti maapallolla
  • vuodenaika
  • vuorokaudenaika
  • pilvisyys
  • heijastuminen
  • paikan korkeus merenpinnasta
  • otsonin määrä yläilmakehässä

Keholle päätyvän säteilyn määrään vaikuttaa myös suojautuminen (esim. aurinkosuojavoiteen, vaatteiden ja aurinkolasien käyttö sekä altistumisen kesto).

UV-säteilyn terveysvaikutuksia:

  • Voi aiheuttaa palovamman
  • Vanhentaa ihoa ennenaikaisesti
  • Ihosyöpävaara lisääntyy
  • Lyhytaikainen liiallinen säteilyaltistus aiheuttaa silmissä akuutin tulehdustilan, jota kutsutaan lumisokeudeksi
  • Pitkäaikainen altistus säteilylle samentaa hitaasti silmän mykiötä kehittäen mahdollisesti kaihia ja verkkokalvojen rappeumaa
  • Iholla syntyy D-vitamiinia, tähän riittää kesällä 15 minuuttia auringon- valoa kahdesti viikossa
  • UV-säteilyä käytetään ihotautien (mm. psoriasis ja atooppinen ihottuma) hoidossa, jossa se hillitsee ihon tulehdusta
  • Tasainen, kohtuullinen aurinkoaltistus saattaa vähentää monien syöpien vaaraa

7. Ilmastonmuutoksen arvioidaan muuttavan ihmisen elinympäristöä. Arvioi, millaisia suoria vaikutuksia näistä elinympäristön muutoksista voi seurata ihmisen fyysiselle terveydelle maailmanlaajuisesti. (yo syksy 2018)

Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan maapallon ilmaston lämpenemistä. Lämpeneminen aiheutuu tiettyjen kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin (CO2), määrän lisääntymisestä ilmakehässä, mikä estää osaa auringon lämpösäteilystä palaamasta takaisin avaruuteen.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat elinympäristöjen muutokset ja niiden terveysvaikutukset:

  • Helleaaltojen lisääntyminen ja lämpötilan nousu lisäävät tarvetta kehon jäähdyttämiseen
    • Kehon jäähdyttämiseksi ääreisverisuonisto laajenee, mikä rasittaa sydäntä
    • Kehon kyky sietää infektioita heikkenee, mikä lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta etenkin riskiryhmissä (mm. vanhukset, sydäntauteja sairastavat)

  • Kylmillä alueilla sään muuttuminen lauhkeammaksi vähentää kylmyyteen liittyviä ongelmia

    • Kylmä mm. nostaa verenpainetta, jäähdyttää ihoa ja heikentää ihon immuunijärjestelmän toimintaa, joten lauhkeampi sää voi vähentää sairastavuutta (sydänvaivat, hengitystietulehdukset, infektiot) ja kuolleisuutta

  • Sään ääri-ilmiöiden kuten myrskyjen, pyörremyrskyjen ja hyökyaaltojen todennäköisyys ja voimakkuus lisääntyvät

    • Ne voivat aiheuttaa vammautumisia ja lisätä kuolleisuutta

  • Sateisuuden lisääntyminen (joillain alueilla) ja tulvien yleistyminen voi aiheuttaa juomaveden saastumista (kaivojen likaantuminen, putkirikot, viemärien tulviminen)

    • Saastunut vesi kasvattaa koleran ja muiden ripulitautien riskiä

  • Sateisuuden vähentyminen (joillain alueilla) aiheuttaa kuivuutta, mikä vähentää satoisuutta ja lisä aliravitsemusta

    • Aliravitsemus heikentää kehon normaalia toimintaa ja vastustuskykyä (altistuminen infektioille)

    • Taudit tarttuvat entistä helpommin ja kuolleisuus lisääntyy

  • Lämpötilan nousu ja kosteuden lisääntyminen edistävät tautien leviämistä. Esimerkiksi malariahyttysen (toukat kehittyvät lätäköissä ja vesistöissä) ja punkkien levinneisyys kasvaa ja lämpöherkät tartuntataudit (mm. salmonella) leviävät mikrobien elinolosuhteiden parantuessa

  • Allergiakaudet pidentyvät

  • UV-säteilyn määrän lisääntyminen voi lisätä esimerkiksi riskiä sairastua ihosyöpään ja silmäsairauksiin

8. Analysoi, miten kognitiivisen ergonomian määritelmän mukaiset tekijät ilmenevät tekstissä 4. A. Ryhmittele tekijöitä isompiin kokonaisuuksiin. (yo syksy 2020)

Kognitiivinen ergonomia tarkastelee kognitiivista suorituskykyä eli sitä, miten ihmisen
tiedonkäsittelyn rajoituksia huomioidaan työn, työvälineiden, työympäristöjen ja
työtapojen suunnittelussa ja toteutuksessa niin, että ihmisen kuormittumista
vältetään.

Kognitiivisen ergonomian määritelmän mukaiset, kognitiiviseen suorituskykyyn
vaikuttavat tekijät näkyvät esimerkiksi seuraavasti:

  • Tarkkaavaisuus ja havaitseminen: Sekä häly että monen eri laitteen useiden ohjelmien samanaikainen käyttö eri tarkoituksiin kuormittavat ja heikentävät tarkkaavaisuutta ja havaitsemista (hankala keskittyä, lauseet jäivät kesken; lähetti viestin väärälle henkilölle; samanaikaisesti monta tehtävää kesken)

  • Muisti: Kognitiivinen kuormittuminen ilmenee muistin ongelmina (unohti esseen ja
    englannin sanoja), kuormittuminen voi näkyä esimerkiksi oppimisen ongelmina
    (esseessä mieleen tuli vain yksittäisiä sanoja)

  • Ajattelu: Päätösten tekeminen ja ongelmien ratkaiseminen on vaikeaa (työtä oli vaikea aloittaa, työ ei tuntunut edistyvän, lauseet jäivät kesken)

  • Elämäntilanne: stressi (paljon töitä; mennyt myöhään nukkumaan)

  • Terveyteen liittyvät tekijät: uni (herää kesken unien, myöhään nukkumaan, koettu väsymys) ja koetut oireet (päänsärky)

     

9. Laadi jäsennelty lista työympäristön riskitekijöistä. Arvioi tekemäsi listan avulla työympäristöjen riskitekijöitä, jotka ilmenevät oheisissa aineistoissa (9.A–9.D). (yo kevät 2018)

Aineisto:
9.A Kuva: Rakennustyömaa
9.B Kuva: Toimisto
9.C Video: Leikkaussali
9.D Video: Metsätyömaa

Työympäristön riskitekijöillä tarkoitetaan tekijöitä, jotka lisäävät sen todennäköisyyttä, että työntekijöille syntyy terveydellisiä haittoja.

10.

a) Mitä tarkoitetaan lakisääteisellä sairausvakuutuksella, mihin se perustuu, keitä se koskee ja miten se rahoitetaan?
b) Millaiseen lakisääteiseen vakuutusturvaan henkilöllä on oikeus ohessa kuvatussa tapauksessa? (yo syksy 2016)

Tapaus: 30-vuotias mies teki kotona kattoremonttia ja putosi katolta. Häneltä murtui selkäranka lantion yläpuolelta sekä oikea olkaluu. Molemmat korjattiin leikkauksella keskussairaalassa. Sairaalahoidossa meni kaksi viikkoa, ja hän sai aluksi kahden kuukauden sairausloman, jota jatkettiin vielä kuukaudella, koska hän ei kyennyt työhönsä ravintolakokkina. Säännöllinen kipulääkitys ja fysioterapia auttoivat kuntoutumisessa. Sairausaikana hän kävi myös yksityislääkärillä kipulääkityksen aiheuttamien vatsaoireiden vuoksi. Töihin hän palasi kolme kuukautta tapaturman jälkeen.

a)

  • Valtion sairausvakuutuksen tarkoitus on taata jokaiselle asianmukainen hoito varallisuudesta riippumatta ja antaa taloudellista turvaa sairauden aikana tasaamalla työtulojen menetystä
  • Sairausvakuutus perustuu sairausvakuutuslakiin
  • Vakuutusturva koskee kaikkia Suomessa vakituisesti asuvia ihmisiä kansalaisuudesta riippumatta
  • Sairausvakuutuskorvauksen saaminen edellyttää, että hoito on tarpeellista ja johtuu sairaudesta, raskaudesta tai synnytyksestä
  • Sairausvakuutus rahoitetaan palkkaverotuksen yhteydessä kerättävällä veronluonteisella maksulla

b)

Kyseisessä tapauksessa potilaalla on oikeus:

  • Korvaukseen ansionmenetyksestä työkyvyttömyyden ajalta eli sairauspäivärahaan ja
    kuntoutusrahaan. Sairauspäivärahaa maksetaan yleensä enintään 300 arkipäivää. Kuntoutustarvetta selvitetään 60 sairauspäivärahapäivän jälkeen.
  • Korvaukseen osasta lääkekuluja.
  • Korvaukseen osasta sairaanhoitoon liittyvistä matkakuluista.
  • Korvaukseen osaan yksityisen terveydenhuollon (lääkärin) palkkioista ja määrätyistä
    hoidoista ja tutkimuksista. Julkisen terveydenhuollon kuluja ei korvata.

11. Luokittele väkivallan muotoja ja anna niistä esimerkkejä. (yo syksy 2018)

Väkivalta on vallan tai ruumiillisen voiman tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka voi johtaa ruumiillisen tai henkisen vamman syntymiseen, kehityksen häiriytymiseen tai perustarpeiden tyydyttymättä jäämiseen.

  • Fyysistä väkivaltaa ovat ruumiillista koskemattomuutta loukkaavat teot, esimerkiksi lyöminen tai esineiden rikkominen
  • Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi uhkaaminen, nöyryyttäminen, hylkääminen tai nolaaminen
  • Seksuaalista väkivaltaa on tahdonvastainen seksuaalinen kohtelu, kuten koskettelu, häirintä tai hyväksikäyttö
  • Taloudellinen väkivalta on raha-asioilla kiristämistä tai taloudellista hyväksikäyttöä, kuten toisen rahankäytön kontrollointia tai hänen rahojensa luvatonta tai vastuutonta käyttöä
  • Hengellistä väkivaltaa on esimerkiksi toisen uskonnon vähättely ja halventaminen sekä uskontoon painostaminen
  • Laiminlyönti tai kaltoinkohtelu voi olla esimerkiksi perustarpeiden laiminlyömistä tai alistamista kaoottiselle elämänrytmille tai heikoille asuinoloille
  • Rakenteellisen väkivallan ympäristössä vallitsee hierarkkisuus, jossa joku ihminen tai ryhmä on ottanut oikeuden alistaa ja määräillä muita ihmisiä näiden tarpeista, tunteista ja oikeuksista piittaamatta

2. Terveys elämän eri vaiheissa

12. Oheisessa tekstissä avataan yksi näkökulma seksuaalioikeuksien toteutumiseen. Pohdi tekstin pohjalta seksuaalioikeuksien toteutumista Suomessa. (yo syksy 2014)

Vammaiset ihmiset nähdään usein ei-seksuaalisina ihmisinä, jotka eivät tarvitse seksuaalikasvatusta tai seksuaaliterveyspalveluita. Heitä myös pidetään usein ei-toivottuina aviokumppaneina ja uskotaan, etteivät he kykene vanhemmuuteen. Vammaisuus ja seksuaalisuus
ovat monella tapaa tabuja ympäri maailmaa sekä erikseen että yhdessä. Omassa henkilökohtaisessa elämässäni ja työurallani olen monesti törmännyt vammaisten ihmisten seksuaalisuutta koskeviin ennakkoluuloihin.

Ollessani lukion ensimmäisellä luokalla terveydenhoitaja jakoi koko luokalle kondomit. Minäkin sain omani, mutta kondomia ojentaessaan terveydenhoitaja totesi, etten sitä kuitenkaan koskaan tulisi tarvitsemaan. Samaan tulokseen olivat päätyneet myös ne kirjoittajat, joiden seksuaalisuutta käsitteleviin kirjoihin kouluaikana tutustuin. Joko vammaisia ihmisiä ei mainittu näissä kirjoissa lainkaan tai sitten kirjoitettiin vammaisuuden vaikuttavan negatiivisella tavalla ihmisen seksuaalisuuteen. Oli vaikea tunnistaa itseään siitä vähästä tiedosta, jota vammaisten seksuaalisuudesta oli saatavilla.

Tosiasia kuitenkin on, että me vammaiset ihmiset olemme yhtä seksuaalisia olentoja kuin
kaikki muutkin ihmiset ja meillä on yksilölliset mieltymyksemme, toiveemme ja huolenaiheemme. – – Kuitenkin vammaisten ihmisten seksuaalisuuteen liittyvistä asioista päättävät harmillisen usein ei-vammaiset ihmiset, kuten sukulaiset ja eri alojen ammattilaiset. Hyvin henkilökohtaisistakin asioista saatetaan keskustella ilman, että keskustelun kohteena oleva vammainen ihminen on itse paikalla tai saa osallistua keskusteluun. Usein vammaista ihmistä halutaan säästää pettymyksiltä ja hänen pelätään joutuvan seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Tällöin vammaisen ihmisen seksuaalisuutta saatetaan rajoittaa kohtuuttomasti.

– –

Vaikka YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva yleissopimus takaa vammaisille ihmisille oikeuden päättää omasta avioitumisestaan ja lastenhankinnasta, käytännössä vammaisten ihmisten oikeuksia perheen perustamiseen rajoitetaan monissa maissa jopa lainsäädännön avulla. Sielläkin, missä laki on periaatteessa sama kaikille, törmää jatkuvasti ennakkoluuloisiin asenteisiin. Työskennellessäni odotusaikanani kehitysyhteistyöprojektissa Keski-Aasiassa raskauteni aiheutti suurta hämmennystä. Nuoret tytöt eivät voineet uskoa, että pyörätuolin käyttäjä voi olla raskaana.

Vammaisen naisen äitiyteen saatetaankin suhtautua hyvin ennakkoluuloisesti. Hänen ei odoteta kykenevän perinteisiin äidin tehtäviin, ja siksi raskaus ja äitiys voivat herättää pahennusta. – –

Lähde: Urhonen A. (2011) Vammaisuus ja seksuaalisuus. Kaksi tabua. Teoksessa E. Korhonen, I. Mäkinen (toim.), Ilman esteitä. Vammaisten seksuaalioikeudet ja kehitys. Väestötietosarja 23. Väestöliitto. Helsinki: Nordprint.

Seksuaalioikeudet ovat yleismaailmallisia ihmisoikeuksia, joita ovat määritelleet useat kansainväliset järjestöt (IPPF, WAS, WHO) ja Suomessa Väestöliitto. Keskeisiä oikeuksia ovat

  • oikeus seksuaaliseen tasa-arvoon (esim. ”Me vammaiset ihmiset olemme yhtä seksuaalisia olentoja kuin kaikki muutkin ihmiset ja meillä on yksilölliset mieltymyksemme,
    toiveemme ja huolenaiheemme.”)
  • oikeus yksityisyyteen, loukkaamattomuuteen ja vapauteen (”Vammaisen naisen äitiyteen saatetaankin suhtautua hyvin ennakkoluuloisesti.” tai ”Kondomia ojentaessaan
    terveydenhoitaja totesi, etten sitä kuitenkaan koskaan tulisi tarvitsemaan.”)
  • oikeus kehon koskemattomuuden kunnioitukseen ja turvallisuuteen
  • oikeus parhaaseen saavutettavissa olevaan seksuaaliterveyteen (”Tällöin vammaisen
    ihmisen seksuaalisuutta saatetaan rajoittaa kohtuuttomasti.”)
  • oikeus terveydenhuollon palveluihin
  • oikeus tietoon ja seksuaaliopetukseen (”Vammaiset ihmiset nähdään usein eiseksuaalisina ihmisinä, jotka eivät tarvitse seksuaalikasvatusta tai seksuaaliterveyspalveluita.”)
  • itsemääräämisoikeus ja oikeus omaa seksuaalisuutta ja lasten saantia koskevaan päätöksentekoon (”Vammaisten ihmisten oikeuksia perheen perustamiseen rajoitetaan.”
    tai ”Vammaisten ihmisten seksuaalisuuteen liittyvistä asioista päättävät harmillisen
    usein ei-vammaiset ihmiset, kuten sukulaiset ja eri alojen ammattilaiset.”)
  • oikeus kumppanin valintaan sekä yhteiseen tahtoon perustuviin seksuaalisiin suhteisiin ja avioliittoon. (”Heitä myös pidetään usein ei-toivottuina aviokumppaneina ja
    uskotaan, etteivät he kykene vanhemmuuteen.”)
  • oikeus tavoitella tyydyttävää, turvallista ja nautinnollista seksuaalielämää. (”Kirjoissa kirjoitettiin vammaisuuden vaikuttavan negatiivisella tavalla ihmisen seksuaalisuuteen.”)

Pääsääntöisesti oikeuksien voidaan arvioida toteutuvan verraten hyvin, mutta esim. tiettyjen ryhmien, kuten vammaisten, vanhusten, pitkäaikaissairaiden tai seksuaalivähemmistöjen, näkökulmasta oikeudet eivät aina välttämättä toteudu tai ne toteutuvat heikosti. Esimerkiksi seksuaalipalvelujen saatavuudessa voi olla alueellisia eroja, tai yksityisyys ei välttämättä toteudu laitoshoidossa.
Toisaalta esimerkiksi kouluopetus tukee nuorten tasa-arvoista tiedon saantia ja lainsäädäntö
turvaa kehon koskemattomuutta.

3. Mielenterveys

13. Luettele ja ryhmittele keskeisiä mielenterveyttä suojaavia tekijöitä. Anna kullekkin ryhmälle sitä kuvaava otsikko. (yo syksy 2020)

Mielenterveyttä suojaavat tekijät voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin.

Esimerkkejä sisäisistä tekijöistä:

  • hyvä fyysinen terveys ja perimä
  • myönteiset varhaiset ihmissuhteet, vuorovaikutus, kokemus turvallisesta vanhemmuudesta
  • riittävän hyvä itsetunto
  • myönteinen minäkuva
  • hyväksytyksi tulemisen tunne
  • ongelmanratkaisutaidot ja ristiriitojen käsittelytaidot
  • hyvät arjen selviytymiskeinot
  • vuorovaikutustaidot
  • kyky luoda ja ylläpitää tyydyttäviä ihmissuhteita
  • joustavuus ja muutosvalmius
  • jämäkkyys ja kyky sanoa ei
  • itseänsä toteuttamisen mahdollisuus
  • elämänhallinnan tunne

Esimerkkejä ulkoisista tekijöistä:

  • sosiaalinen tuki, ystävät
  • koulutusmahdollisuudet
  • työ tai muu toimeentulo
  • hyvä yhteishenki (esim. koulu, urheilu)
  • työyhteisön ja esimiehen tuki
  • kuulluksi tuleminen ja vaikuttamismahdollisuudet
  • osallistuminen yhteisön toimintaan
  • turvallinen elinympäristö, luontoyhteys
  • lähellä olevat ja helposti tavoitettavat yhteiskunnan auttamisjärjestelmät
  • mielenterveysongelmiin kohdistuvan stigman eli leiman puuttuminen tai vähäisyys
  • suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen
  • oma aika
  • harrastukset ja kulttuuritoiminta

14. Analysoi, mitä näkökulmia mielenterveyteen Prinsessa-elokuvaa koskevassa esittelytekstissä (aineisto 6.A) ja videossa (aineisto 6.B) ilmenee. (yo syksy 2017)

Aineisto:
6.A Tekstikatkelma: Prinsessa-elokuvan esittely
6.B Videokatkelma: Prinsessa-elokuvan traileri

  • Mielenterveys ilmenee kykynä ihmissuhteisiin, toisista välittämiseen ja tunneilmaisuun sekä haluna inhimilliseen vuorovaikutukseen (prinsessan ihmissuhteet sairaalayhteisössä ja kyläyhteisössä)
  • Siihen liittyy kyky työntekoon ja tavoitteelliseen toimintaan ja oman edun valvomiseen (prinsessan ”työ”, johon ei kuulu tiskaus)
  • Hyvä mielenterveys on henkistä kestävyyttä, joka mahdollistaa kielteisten tunteiden hallinnan sekä vastoinkäymisistä selviytymisen (videon lääkehoitotilanteen pelko, epäily prinsessan roolia kohtaan)
  • Mielenterveyden voi nähdä myös hyvän olon tunteena (subjektiivinen terveys: prinsessan kokema hyvän olon tunne)
  • Yhteiskunnan näkökulmasta kansalaisuuteen ja mielenterveyteen kuuluu osallistuminen ja tietyt velvollisuudet ja vastuunkanto (prinsessa osallistui aktiivisesti yhteisönsä toimintaan sekä sairaalassa että lähiyhteisössä ja auttoi muita)
  • Terveydenhuolto ja lääketiede tarkastelevat mielenterveyden häiriöitä potilaan oireilun ja toimintakyvyn sekä diagnosoinnissa käytettävien testien ja määritelmien avulla. Mielenterveyteen kuuluu mm. realistinen käsitys itsestä ja kyky erottaa oma ajatusmaailma ja ulkoinen todellisuus toisistaan. Diagnosointi luo perustan tavoitteelliselle hoidolle (videolla lääkäreiden työ, diagnosoinnin haasteet, tekstissä olevat diagnoosit)
  • Objektiivinen ammattilaisten toteama tila saattaa olla erilainen kuin potilaan oma subjektiivinen kokemus (videolla lääkäreiden arvio skitsofreniaan liittyvistä harhoista vs. prinsessan oma kokemus)
  • Yhteisö ja kulttuuri ja erityisesti vallassa olevat ryhmät määrittelevät normaaliutta, suvaitsevaisuutta ja poikkeavuuteen suhtautumista (videolla kyläläisten suhtautuminen prinsessaan)
  • Mielenterveyden häiriöihin liittyy kykenemättömyys huolehtia itsestään, joten henkilöillä on tarve saada hoivaa (prinsessan laitoshoito)
  • Yhteiskunta haluaa myös huolehtia jäsentensä turvallisuudesta mahdollistamalla sellaisten henkilöiden tahdonvastaisen hoidon, jotka ovat vaaraksi itselleen ja muille (videolla prinsessan tulo laitoshoitoon poliisin saattamana)
  • Mielenterveyden ongelmien yksilöllistäminen piilottaa niiden yhteiskunnallista taustaa (prinsessan sairauden taustalla olleet aiemman elinympäristön stressitekijät)
  • Lääketeollisuus voi olla mukana kaventamassa normaalin määritelmää, tuottamassa uusia sairauksia (medikalisaatio) ja laskemassa kynnystä sietää oireita arjessa (esim. stressireaktiot, työuupumus tai masennus). On myös kritisoitu sitä, että muu psykiatrinen hoito jää lääkehoidon rinnalla liian vähäiseksi (uudet kokeilulääkkeet, joita prinsessaan käytetään).

15. Ohessa on työstään irtisanotun Katjan tarina (aineisto 6.A). Esittele traumaattisen kriisin vaiheet ja anna oheisesta tekstistä esimerkkejä vaiheiden ilmenemisestä. (yo kevät 2018)

Aineisto:
6.A Tekstikatkelma: Irtisanotun tarina

Traumaattinen kriisi on reaktio tapahtumaan, jossa yksilölle elintärkeät asiat ovat uhattuna.

Kriisin sokkivaihe alkaa heti kriisin laukaisseen tilanteen jälkeen ja kestää lyhyen aikaa

  • Ihminen ei kykene vielä käsittämään kriisin aiheuttanutta tapahtumaa ja hän saattaa jopa kieltää sen (tekstissä: ”ei voi tapahtua minulle”)
  • Hän saattaa sulkea pois tunteet, lamaantua tai reagoida kiihtymystilalla (”aloin itkeä”, ”tyrmistyin, järkytyin, haukoin henkeä”, sanattomuus)

Reaktiovaiheessa ihminen alkaa vähitellen muodostaa käsitystä tapahtumasta ja sen merkityksestä.

  • Reaktiovaiheeseen saattaa liittyä voimakkaita tunteita, kuten ahdistusta ja pelkoa (tekstissä: ”ahdistuksen surun, vihan ja pelon tunteet”, ”työnteko tuntui vaikealta”), syyllisten etsintää (”markkinoinnin vastuulla löytää lisää tuloja”), itsesyytöksiä (”olin huonompi kuin muut”) sekä unettomuutta ja fyysisiä oireita (”en saanut nukuttua, vatsaa poltteli”)
  • Tapahtumat ovat koko ajan mielessä (”yhä uudelleen”) ja saattavat palata muistitakautumina, kuten muistikuvina ja tuntemuksina
  • Hänellä saattaa olla tarve puhua tapahtumasta toistuvasti (ajatusten jakaminen muiden kanssa)

Kriisin käsittelyvaiheessa kriisin aiheuttanut tapahtuma aletaan ymmärtää ja sen käsitetään olevan muutoksineen ja menetyksineen totta.

  • Ihminen tiedostaa kriisin aiheuttamat muutokset ja alkaa usein pohtia omaa vakaumustaan, identiteettiään ja uskomuksiaan (tulevaisuuden ja osaamisen miettiminen)
  • Käsittelyvaihe on varsinaista surutyötä ja tunteiden työstämistä (”iski tyhjyys”), johon voi liittyä muisti- ja keskittymisvaikeuksia, yksinolon tarvetta, vetäytymistä (”yksin sohvalla”, ”kauppaan lähtemisen pakko”) ja ärtyneisyyttä (”äksyilin”)

Kriisin uudelleen suuntautumisen vaiheessa tapahtuneen kanssa pystyy elämään, eikä se ole mielessä jatkuvasti.

  • Elämässä on myös iloa (”iloitsin”), ihminen kykenee suuntautumaan tulevaisuuteen (alan vaihtaminen) ja luottamus elämään palautuu (”elämässä on uusi suunta”)
  • Ihminen saattaa löytää elämästään ja itsestään uusia voimavaroja (voitetun kokemuksen tuoma voimavara)

16.

a) Mitä masennuksella tarkoitetaan?
b) Tarkastele masennuksen yhteiskunnallisia vaikutuksia. (yo kevät 2017)

a) 

Masennuksella tarkoitetaan mielenterveyden häiriötä, johon liittyy masentunut mieliala ja selvästi vähentynyt mielenkiinto tai mielihyvä. Masennukseen kuuluu oireina myös aloitekyvyttömyyttä, uniongelmia, väsymystä, ruokahaluttomuutta tai lisääntynyttä syömistä, arvottomuuden tunnetta ja mahdollisesti itsetuhoisia ajatuksia.

b) 

Kolme näkökulmaa yhteiskunnallisiin vaikutuksiin: väestö, hoitojärjestelmä ja työelämä.

  • Väestönäkökulma: 
    • masennus on mittava yhteiskunnallinen ongelma yleisyytensä vuoksi
    • sairastuneille aiheutuu haittaa sekä vaikeuksina arkisessa pärjäämisessä että työkyvyttömyytenä
    • noin joka kolmas opiskelija kärsii masennuksesta, mistä aiheutuu opintojen pitkittymistä ja keskeytymistä
    • masennuksesta seuraa ongelmia masentuneen lähipiirille mm. lisääntyneenä omaistuen tarpeena
  • Hoitojärjestelmänäkökulma: 
    • monet masentuneet potilaat tarvitsevat pitkällistä hoitoa perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa, myös masennukseen liittyvien fyysisten oireiden tutkimisen ja hoidon takia
    • masennus altistaa myös itsetuhoiselle käyttäytymiselle
    • masennuksen lääkehoito muodostaa huomattavan kustannuserän
    • masennus lisää sosiaalipalveluiden käyttöä.
    • masennuksen ehkäisyyn käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroja
  • Työelämänäkökulma: 
    • masennus haittaa alkuvaiheessaan yleensä työsuorituksia, johtaa myöhemmin töistä poissaoloihin, jotka sairauden luonteen vuoksi ovat yleensä pitkäaikaisia
    • kuntoutumisvaiheessa sairauteen liittyy vajaatyökykyisyyttä, josta aiheutuu vajaatyökykyisen töiden järjestämiseen liittyviä ongelmia

4. Media

17. Health On the Net (HON) -säätiö on riippumaton sveitsiläinen järjestö, joka on laatinut kriteerit verkossa olevien terveyssivustojen luotettavuuden arviointiin (aineisto 7.A). Tarkastele oheisen verkkosivun (aineisto 7.B) luotettavuutta HON-kriteerien avulla. Arvioi myös sivun sisältämien terveysväitteiden paikkansapitävyyttä tieteellisen tiedon näkökulmasta. (yo syksy 2017)

Aineisto:
7.A Teksti: HON-kriteerit
7.B Verkkosivu: Luettuasi tämän katsot banaania uusin silmin

HON-kriteereillä arvioituna Magneettimedian artikkelista ja sivuston taustasta voidaan tode-
ta seuraavaa:

  • Artikkelin kirjoittajan (Sina Anvari) pätevyydestä ei ole esitetty tietoja
  • Lähteestä ei ole esitetty täsmällisiä tietoja. Yhden väitteen sanotaan perustuvan Mind Research Networkin tekemään kyselytutkimukseen, mutta kyseisestä networkista tai tutkimuksen tekotavasta tai julkaisemisesta ei ole annettu tietoja
  • Kirjoituksen julkaisupäivä (5.5.2014) on mainittu
  • Sivustolla ei ole mainittu, mistä saisi lisätietoa tai tukea. Sivuston ylläpitäjään on kuitenkin mahdollista ottaa yhteyttä Mediakritiikki-linkistä
  • Tietoja sivuston ylläpitäjän saamasta rahoituksesta, mainostuloista tai mainosten ja artikkelien sisällön suhteesta ei ole annettu

Itse artikkelin sisältämien terveysväitteiden paikkansapitävyyttä voi arvioida seuraavasti:

  • Masennus: Kyselytutkimuksesta ei ole mitään taustatietoja, joiden perusteella voisi arvioida väitettä, että ”useat kokivat mielentilansa parantuvan syötyään banaanin”. Mahdolliseksi mekanismiksi esitetty ketju on kahdella tavalla pätemätön: Tryptofaania on useimmissa elintarvikkeissa, eikä sen saannin lisääminen sinänsä lisää serotoniinin tuotantoa. Vaikka se lisäisikin sitä, tämä ei voi näkyä välittömästi mielialan parantumisena banaanin syönnin jälkeen
  • PMS: mitään varsinaista perustelua banaanin vaikutuksesta PMS-oireiseen ei esitetä. Yksi banaani sisältää B6-vitamiinia n. viisinkertaisen määrän päivittäiseen tarpeeseen verrattuna, mutta B6-vitamiinin ei voi sanoa ”säätelevän verensokeria”
  • Anemia: Artikkelissa sanotaan, että banaani sisältää runsaasti rautaa. Banaanin sisältämä rautamäärä on kuitenkin elimistön päivittäiseen tarpeeseen nähden mitätön (100 g banaania sisältää n. 0,4 mg rautaa, päivittäinen tarve on noin 10−15 mg)
  • Verenpaine: Kalium ei ole verenpainelääke. Vähäinen päivittäinen suolamäärä on sinänsä hyväksi verenpaineen nousun ehkäisemiseksi, mutta se ei tee banaanista verenpainetta alentavaa.
  • Aivotoiminnot: ”Opiskelijoilla suoritetut kokeet ovat osoittaneet, että banaani aamiaisella, välipalalla ja lounaalla auttaa tehostamaan aivotoimintoja.” Väitteelle ei esitetä mitään perusteluja tai viitteitä julkaistuihin tutkimuksiin
  • Ummetus: Banaani sisältää kuituja, joilla voi olla positiivista vaikutusta ummetukseen. Verrattuna esimerkiksi porkkanaan, jonka kuitumäärä on banaaniin nähden 1,6-kertainen mutta jonka energiamäärä vain kolmasosa, banaani ei ole erityisen suositeltava ruoka-aine ummetuksen hoitoon
  • Krapula: Banaanin vaikutuksesta minkään krapulan oireen ehkäisyssä tai hoidossa ei ole tutkimusnäyttöä. Banaanipirtelön sisältämän hunajan ja maidon mahdolliset terveysvaikutukset eivät ole banaanin terveysvaikutuksia.

18. Arvioi terveyssovelluksen mainonnassa (aineistot 8.A ja 8.B) käytettyjä vaikuttamisen keinoja. Arvioi myös sovelluksen käyttämien mittausmenetelmien luotettavuutta. (yo kevät 2019)

Aineisto:
8.A Teksti: Sovelluksen esittely
8.B Video: Sovelluksen käyttö

Järkeen vetoavia vaikuttamisen keinoja ovat esimerkiksi

  • helppokäyttöisyys
  • kotiseurannan mahdollisuus, tulosten tallennus
  • poikkeavuuksista hälyttäminen
  • luotettavalta kuulostava tekninen sanasto
  • sanasto laajemminkin (luotettava, maailman käytännöllisin, maailman ensimmäinen, laaja käyttäjäryhmä)
  • tarkkojen numeroiden käyttö (teksti koetaan luotettavaksi)
  • kansainvälisyys ja monet kielivaihtoehdot
  • markkinointi lääketieteellisenä sovelluksena
  • maksuttomuus

Tunteisiin vetoavia vaikutuskeinoja ovat esimerkiksi

  • vetoaminen tarpeeseen säilyttää hyvä terveys
  • kokonaisvaltaisuus (monia seurantoja samassa sovelluksessa)
  • henkilökohtaistaminen (juuri sinulle kohdennetut ohjelmat)
  • kulttuurisymbolit (sydän)
  • mielikuvat (helppokäyttöisyys, nopeus, luotettavuus, tarkka tieto)
  • samaistuminen tilanteeseen (moderni seurantatapa, terveysteknologian käyttäjä,
    maailman ensimmäisten käyttäjien joukossa)
  • kuvavalinnat (punainen väri, liikkuva sykekäyrä, mittauksen aikana hitaasti täyttyvät
    ympyrät merkkinä sovelluksen työskentelystä)
  • videon tunnelmaa luova musiikki

Mittausmenetelmän luotettavuutta voidaan arvioida monesta näkökulmasta.

  • Sovellus lupaa hyvin paljon asioita. Tämä herättää epäilyn siitä, että lupaus on liian hyvää ollakseen totta.
  • Tekstissä mainitaan käyttäjätiedon luotettavuuteen liittyviä suureita, joiden tutkimusperustalle ei ole mitään lähteitä.
  • Sovelluksen kehittäjän ilmoitus mittausten tarkkuudesta kertoo niiden epäluotettavuudesta (esim. verenpaineen suuri virhemarginaali).
  • Materiaali ei anna ohjeita siitä, kuinka mittaustilanteisiin liittyviä virhelähteitä huomioidaan.
    • Esimerkiksi verenpaineen mittauksen luotettavuuteen vaikuttaa mm. edeltävä kuormitus, veren rasva-arvojen luotettavaan mittaamiseen tarvitaan 12 tunnin paasto ja sormenpäästä tehtävissä mittauksissa sormenpäiden lämpötila vaikuttaa tulokseen.
  • Materiaalit eivät kerro teknistä mekanismia, jolla eri tekijöitä mitataan, joten mittausmenetelmien luotettavuuden arviointi on mahdotonta.
    • Veren rasva-arvoja ei ole mahdollista määrittää ilman verinäytettä. Sovelluksen muuttujana on veren viskositeetti (blood viscosity), jolla tarkoitetaan veren ”paksuutta” tai ”vahvuutta”. Se on määritetty laskennallisesti (algoritmi) pulssiaallosta. Menetelmä ei ole tieteellisesti varmistettu ja hyväksytty. Viskositeetti ei tarkoita samaa kuin veren rasva-arvot.
    • Verenpaineen mittaaminen sormenpäästä on hyvin epävarma menetelmä. Se perustuu laskenta-analyysiin (algoritmiin) pulssiaallosta, eikä sitä ole tieteellisesti hyväksytty.
    • Sovellus mittaa sykkeen sormenpäästä. Tämä tapa sisältää monta mahdollista virhelähdettä. Mittaus perustuu suonistossa liikkuvien sykäyksien laskemiseen valon heijastumina. Mittaustarkkuus on epävarma, koska puhelinten tekniikka on hyvin erilaista ja mittaus on herkkä sormen asennolle.
    • Puhelimissa ei ole veren happikylläisyyden mittaamiseen tarvittavaa tekniikkaa. Veren happikylläisyyttä mitataan sormesta pulssioksimetrilla. Tekniikka perustuu infrapunavalon läpäisevyyden mittaamiseen. Siihen tarvitaan infrapunavalon lähde ja erikoissensori, joita puhelimissa ei ole.

19. Internetissä tarjotaan geenitestejä yksityisille kuluttajille. Arvioi oheista verkkosivua siinä
käytettyjen vaikuttamisen keinojen näkökulmasta. (yo kevät 2017)

Järkeen vetoavia vaikuttamisen keinoja mainoksessa ovat esimerkiksi

  • tieteellinen teksti ja vieraat käsitteet, sanavalinnat (”nukleotidin polymorfismi”,
    ”geneettinen riski”, ”akkreditoitu laboratorio”), ISO-numero
  • tutkimuksiin vetoaminen, vertailut (”lääketieteellinen tutkimus”)
  • laajat luettelot eri sairauksista
  • yrityksen kansainvälisyys (liput)
  • englanninkieliset laajat raportit
  • rekisteröityminen
  • käytäntöjen helppous
  • se, että tuote on asiantuntijoiden ja lääkärien kehittämä
  • tuotteen monipuoliset ominaisuudet
  • ratkaisujen antaminen ongelmiin (”voit etukäteen vaikuttaa”, ”henkilökohtainen raportti”)

Tunteisiin vetoavia vaikuttamisen keinoja mainoksessa ovat esimerkiksi

  • raikkautta, keveyttä, vapautta tms. ilmaisevat värit
  • tyytyväisen näköinen ihminen kuvassa
  • sloganit, sanavalinnat (”easy”, ”luotettavasti voitu osoittaa”, ”sopii kaikille”)
  • lupaukset (”hyvinvointia ja elämänlaatua”)
  • henkilökohtaisuus (”juuri sinulle”)
  • vetoaminen tulevaisuuteen (”sijoita terveyteen ja tulevaisuuteen”, ”tuleviin sukupolviin”, ”sinulla ja lapsillasi”)
  • testin käytännön helppous, terveydenhuollon ammattilaisten puoleen kääntymisen mahdollisuus, jopa lupaus
  • symbolit, mielikuvat (liput, kuvan vapautuneisuus, tekstin tuoma varmuus)
  • samaistumisen tarjoaminen (”jokainen voi hyötyä”)

Lisäansioita: Vastauksesta käy ilmi, että mainosten viestien muotoilussa huomioidaan
erilaisia kohderyhmään liittyviä tekijöitä, kuten mieltymykset, asenteet, sukupuoli ja ikä.

Siirry sivun alkuun