Liikunta

Elimistössä tapahtuvat muutokset kuormituksen lisääntyessä

  • Lepo, kuten makaaminen: energiaa kuluu vain välttämättömiin elintoimintoihin, leposyke on matala
  • kevyt fyysinen aktiivisuus, kuten rauhallinen kävely: syke nopeutuu vain hieman ja veren vapaiden rasvahappojen käyttö energiaksi tehostuu lepoon verrattuna
  • kohtalainen fyysinen aktiivisuus, kuten reipas kävely: syke nopeutuu, lihasten sisäisiä rasva- ja glykogeenivarastoja alkaa kulua selvästi enemmän
  • kuormittava tai raskas fyysinen aktiivisuus, kuten juokseminen: syke on korkea ja liikkuja hikoilee, lihakset käyttävät energianlähteenään pääasiassa glykogeenia ja maitohappoa alkaa syntymään

Liikunnan vaikutukset

Liikunnalla on lukuisa myönteisiä vaikutuksia:

  • parantaa muistia ja tarkkaavaisuutta
  • alentaa verenpainetta ja leposykettä
  • auttaa painonhallinnassa
  • parantaa unen laatua
  • kohottaa mielialaa
  • parantaa hengityselimistön kuntoa
  • lisää sydämen iskutilavuutta
  • vahvistaa luita ja kasvattaa lihaksia
  • yhdessä liikkuminen edistää sosiaalista toimintakykyä

Liikuntasuositukset

UKK-instituutin antamat liikuntasuositukset 18-64-vuotiaille ovat:

  • vähintään kaksi kertaa viikossa voima- tai liikkuvuusharjoittelua
  • 2½ tuntia reipasta liikuntaa tai 1h 15min raskasta liikuntaa viikossa
  • mahdollisimman paljon reippailua ja arkiliikuntaa
  • istumisesta pitäisi pitää tauko mahdollisimman usein

Liiallisen istumisen terveyshaittoja:

  • luusto haurastuu
  • ylipainon, tyypin 2 diabeteksen, metabolisen oireyhtymän ja sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa
  • tuki- ja liikuntaelimistön vaivat lisääntyvät

Kunto-ominaisuudet

Terveyskunnossa on monta eri osa-aluetta:

  • kestävyyskunto riippuu hengitys- ja verenkiertoelimistön toiminnasta
  • liikehallinta, johon kuuluu mm. tasapaino
  • lihaskunto riippuu tuki- ja liikuntaelimistön toiminnasta

Harjoittelun periaatteet

  • kunnon kohottamiseksi liikunnan tulee olla säännöllistä ja nousujohteista (progressiivista)
  • kunnon eri osa-alueiden kehittämiseksi myös harjoitusten tulee olla monipuolisia
  • aloittelijan kunto nousee nopeammin kuin pitkään harjoitelleen
  • palautuminen ja lepo ovat myös tärkeitä
  • superkompensaatio: fyysisellä kuormituksella järkytetään elimistön tasapainotilaa, minkä jälkeen elimistö pyrkii rakentumaan vahvaksi

Liikunnan varjopuolet

Liikuntavammojen riskitekijöitä:

  • liikuntamuoto ja sen määrä, kesto ja kuormittavuus
  • pelivälineet ja suojaimet
  • fyysinen kunto, liikehallinta ja aiemmat vammat
  • motivaatio ja stressinsietokyky

Dopingin terveysriskit:

  • akne
  • sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa
  • veritulpat
  • diabeteksen puhkeaminen
  • hedelmättömyys
  • päänsärky
  • aggressivisuus
  • äkkikuoleman riski moninkertaistuu

Testaa tietosi

Perustehtävät

  1. Luettele liikunnan terveysvaikutuksia.
  2. Mitkä ovat aikuisten liikuntasuositukset?
  3. Luettele dopingin terveysriskejä.

1.

  • parantaa muistia ja tarkkaavaisuutta
  • alentaa verenpainetta ja leposykettä
  • auttaa painonhallinnassa
  • parantaa unen laatua
  • kohottaa mielialaa
  • parantaa hengityselimistön kuntoa
  • lisää sydämen iskutilavuutta
  • vahvistaa luita ja kasvattaa lihaksia
  • yhdessä liikkuminen edistää sosiaalista toimintakykyä

2. UKK-instituutin antamat liikuntasuositukset 18-64-vuotiaille ovat:

  • vähintään kaksi kertaa viikossa voima- tai liikkuvuusharjoittelua
  • 2½ tuntia reipasta liikuntaa tai 1h 15min raskasta liikuntaa viikossa
  • mahdollisimman paljon reippailua ja arkiliikuntaa
  • istumisesta pitäisi pitää tauko mahdollisimman usein

3. Dopingin terveysriskit:

  • akne
  • sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa
  • veritulpat
  • diabeteksen puhkeaminen
  • hedelmättömyys
  • päänsärky
  • aggressivisuus
  • äkkikuoleman riski moninkertaistuu

Soveltava tehtävä

Millaista tietoa kuntoilija saa seuraamalla sykettään? (yo syksy 2020)

  • Sykkeen avulla kuntoilija saa tietoa oman kehon toiminnasta
    • Leposyke on alin taso, johon henkilön syke voi laskea
    • Maksimisykkeen saavuttamisen jälkeen syke ei enää nouse, vaikka rasitus lisääntyisi
    • Syke on yksilöllinen ominaisuus, johon vaikuttavat mm. harjoittelutausta, ikä, sukupuoli, sairaudet ja elintavat
    • Sykkeen avulla liikkuja saa palautetta kehon rasitustasosta
  • Sykkeen avulla voi kohdentaa harjoittelun tavoitteidensa mukaisesti, seurata harjoituksen aikana sykealueella pysymistä ja säädellä liikunnan rasitusta
    • Sykkeen seuranta auttaa mukauttamaan liikuntaa liikkujan omaan kuntotasoonsa, jotta se on sopivan rasittavaa ja turvallista
    • Maksimisykkeen avulla voidaan määrittää tavoiteltava syketaso (prosenttiosuus maksimista)
    • Peruskestävyys-, vauhtikestävyys-, maksimikestävyys- ja nopeuskestävyysharjoittelu tapahtuvat kukin tietyllä syketasolla
  • Syke mahdollistaa harjoittelun vaikutuksien seuraamisen
    • Matala syke toimii palauttavana harjoituksena ja myös vähentää stressiä
    • Kestävyysharjoittelu (65–80 % maksimisykkeestä) parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa, samoin kuin lihasten aerobista aineenvaihduntaa
    • Maksimikestävyysharjoittelu (85–100 %maksimisykkeestä) sopii hyväkuntoiselle ja parantaa nopeuskestävyyttä
    • Kunnon kohotessa leposyke laskee, sillä sydän pumppaa suuremman verimäärän verta eteenpäin eikä sama rasitus myöskään nosta sykettä yhtä korkeaksi kuin aiemmin
  • Sykkeen avulla voi seurata palautumista
    • Kunnon kohentuessa rasituksesta palautuminen nopeutuu eli suorituksen jälkeen syke laskee aiempaa nopeammin
    • Korkea leposyke, sykkeen hidas palautuminen harjoituksen jälkeen tai matalaksi jäävä harjoitussyke voivat kertoa elimistön ylirasitustilasta, esimerkiksi sairastelusta tai ylikunnosta
  • Myös sykkeen häiriöitä voi seurata
    •  Sykkeen seurannan avulla voi havaita rytmihäiriöitä, joita ei olisi huomannut, ellei harjoittelu olisi tuonut niitä esiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Siirry sivun alkuun