Media ja terveysviestintä
Median käytön vaikutuksia terveyteen
Median käytöllä on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia terveyteen:
+ ystävyyssuhteiden ylläpito ja uusien kontaktien luominen
+ uuden oppiminen
+ pääsy ajantasaisen tiedon äärelle
+ ilo ja viihde
– ajanhallinnan ongelmat
– selkä- ja niskavaivat
– keskittymiskyvyttömyys
– istumisen lisääntyminen, liikunnan väheneminen
– univaikeudet, myöhäinen nukkumaanmeno
– peliriippuvuus
Terveyttä edistävä terveysviestintä
Terveysviestinnän tasoja on kolme:
- yhteiskuntataso, esim. terveysjournalismi, terveyskasvatus ja terveysmainokset
- yhteisötaso, esim. kohdennettu terveyskasvatus päiväkodeissa ja kouluissa
- yksilötaso, esim. internetin keskustelupalstat, lääkärin ja potilaan väliset keskustelut ja ihmisten väliset keskustelut terveydestä
Mainonnan vaikutuskeinoja
Terveysmainonnassa käytetään järkeen ja tunteisiin vetoavia argumentteja:
Esimerkkejä tavoista, joilla voidaan vedota järkeen:
- tuotteen edullisuus
- tutkimustulokset
- uutuusarvo
- terveysongelman ratkaisu
- yleisyys, esim. tuotteella on näin paljon tyytyväisiä käyttäjia
- historia, esim. tuote on auttanut suomalaisia jo 10 vuotta
Esimerkkejä tavoista, joilla voidaan vedota tunteisiin:
- muistutetaan perustarpeista, kuten turvallisuudesta tai itsensä toteuttamisesta
- huumori
- pelon herättäminen
- vastuuntuntoon vetoaminen
- henkilökohtaiset todistukset, esim. urheilijan käyttö mainoksessa
- kulttuurisymbolit, kuten Suomen kesä
Näiden lisäksi mainoksen mieleenpainumista helpotetaan usein musiikilla, laululla, sanaleikeillä tai esimerkiksi iskulauseella.
Tervesviestinnän luotettavuuden arviointi
Tekstin luotettavuutta arvioidessa kannattaa kiinnittää huomiota tekstin julkaisijaan, tekstilajiin, tekstin sisältöön sekä väitteiden varmistettavuuteen:
- julkaisija:
- onko kirjoittaja asiantuntija?
- missä ja milloin teksti on julkaistu?
- tekstilaji:
- mikä on tekstin tekstilaji, kuinka luotettava se tekstilaji on?
- mikä on tekstin tavoite?
- tekstin sisältö:
- tehdäänkö ero faktojen ja mielipiteiden välille?
- onko tekstissä yksipuolinen näkökulma asiaan?
- onko kieliasu virheetön ja teksti helppolukuista?
- onko tekstin yksityiskohdat virheettömiä?
- väitteiden varmistettavuus:
- onko lähteet mainittu ja ovatko ne luotettavia?
- mihin lähteiden tiedot perustuvat?
- löytyykö sama tieto useista toisistaan riippumattomista lähteistä?
Testaa tietosi
Perustehtävät
- Luettele median käytön vaikutuksia terveyteen.
- Luettele mainonnassa käytettäviä vaikutuskeinoja.
1. Median käytöllä on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia terveyteen:
+ ystävyyssuhteiden ylläpito ja uusien kontaktien luominen
+ uuden oppiminen
+ pääsy ajantasaisen tiedon äärelle
+ ilo ja viihde
– ajanhallinnan ongelmat
– selkä- ja niskavaivat
– keskittymiskyvyttömyys
– istumisen lisääntyminen, liikunnan väheneminen
– univaikeudet, myöhäinen nukkumaanmeno
– peliriippuvuus
2. Esimerkkejä tavoista, joilla voidaan vedota järkeen:
- tuotteen edullisuus
- tutkimustulokset
- uutuusarvo
- terveysongelman ratkaisu
- yleisyys, esim. tuotteella on näin paljon tyytyväisiä käyttäjia
- historia, esim. tuote on auttanut suomalaisia jo 10 vuotta
Esimerkkejä tavoista, joilla voidaan vedota tunteisiin:
- muistutetaan perustarpeista, kuten turvallisuudesta tai itsensä toteuttamisesta
- huumori
- pelon herättäminen
- vastuuntuntoon vetoaminen
- henkilökohtaiset todistukset, esim. urheilijan käyttö mainoksessa
- kulttuurisymbolit, kuten Suomen kesä
Soveltava tehtävä
Esittele kriteerejä, joiden perusteella voidaan arvioida internetistä saatavilla olevan terveystiedon luotettavuutta. (yo kevät 2013)
- tekijän tai julkaisuyhteisön tiedot ja asiantuntijuus
- informaation objektiivisuus: tekstin tavoite ja tarkoitus, esim. markkinointi tai vaikuttaminen
- informaation perusteellisuus, kattavuus ja mahdollinen rajoittuneisuus
- informaation paikkansapitävyys, virheettömyys ja varmistettavuus: lähdetiedot ja tieto aineiston arviointitavasta
- riittävät tiedot tutkimuksen toteutuksesta
- ajantasaisuus ja pysyvyys: tiedon päivittymistiedot ja sivujen käyttäjätuki