Mielenterveyden ongelmat
Yksinäisyys
Yksinäisyys tarkoittaa henkilön itsensä kokemusta yksin olemisesta ilman vapaaehtoisuutta.
Yksinäisyyttä on emotionaalista ja sosiaalista. Emotionaalisessa yksinäisyydessä henkilöllä ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi jakaa tunteitaan. Sosiaalisessa yksinäisyydessä henkilöllä ei ole haluamaansa seuraa tai kumppania.
Yksinäisyyden aiheuttajat voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin:
- sisäiset tekijät, kuten
- heikot tunnetaidot
- heikot sosiaaliset taidto
- heikko itsetunto
- mielenterveyden häiriöt
- uusien tilanteiden pelko
- ulkoiset tekijät, kuten
- uusi paikkakunta
- kiusaaminen
- työttömyys
- avioero
- läheisen kuolema
Yksinäisyys voi altistaa mielenterveyden häiriöille, päihteiden käytölle ja itsetuhoisuuteen.
Masennus
Masennus eli depressio on oireyhtymä, jonka oireita ovat yli kaksi viikkoa jatkunut masentunut mieliala, selvästi vähentynyt mielenkiinto ja jatkuva väsymys.
Masennuksen riskitekijöitä:
- perimä
- epävakaat kasvuolosuhteet
- stressaavat elämäntapahtumat
- koulukiusaaminen
- päihteiden käyttö
Masennuksen hoito:
- erilaiset terapiat
- vertaistuki
- mielialalääkitys
- liikunta
- arkirutiinien ylläpito
Ahdistuneisuushäiriöt
Ahdistuneisuuhäiriössä ahdistuneisuus on voimakasta ja pitkäkestoista ja se rajoittaa psykososiaalista toimintakykyä. Ahdistuneisuushäiriöitä on monenlaisia:
- yleistynyt ahdistuneisuushäiriö
- vaihtuvat ja pitkäaikaiset huolet esim. tulevaisuuteen tai terveyteen liittyen
- alkaa lapsuudessa
- paniikkihäiriö
- toistuvia paniikkikohtauksia, jossa hermosto ylivirittyy ja tulee esim. hengenahdistusta tai huimausta
- alkaa murrosiässä
- pakko-oireinen häiriö
- juuttuminen toistuviin pakkoajatuksiin tai -toimintoihin (esim. käsien pesu kymmeniä kertoja)
- alkaa lapsuudessa
- määräkohteinen pelko eli fobia
- yksittäinen, pysyvä pelko esim. korkean paikan kammo
- alkaa lapsuudessa
- sosiaalisten tilanteiden pelko
- voimakas pelko toisten huomion keskipisteeksi joutumisesta, esim. esiintymistilanteessa
- alkaa murrosiässä
Itsetuhoisuus
Suora itsetuhoisuus on itsensä vahingoittamista tai sen ajattelua, epäsuora itsetuhoisuus on turhien riskien ottamista esim. liikenteessä ilman itsetuhoajatuksia.
Itsetuhoisuuden riskitekijöitä:
- mielenterveyden häiriöt, erityisesti masennus
- päihteiden käyttö
- pitkäaikaiset sairaudet
- syrjäytyminen
- elämän kriisit
Syömishäiriöt
Syömishäiriöt ovat psykosomaattisia kehon ja mielen sairauksia.
Syömishäiriöiden riskitekijöitä eri tasoilla:
- biologia, kuten perimä ja ruumiinrakenne
- persoonallisuus, kuten perfektionismi, itsekriittisyys ja minäkuva
- ihmissuhteet, kuten kaveripiiri ja vanhempien malli
- yhteiskunta ja kulttuuri, kuten nais- ja miesihannevartalo
Syömishäiriöitä ovat anoreksia, bulimia, ahmimishäiriö sekä ortoreksia.
Anoreksia
Sairastunut näkee itsensä lihavana, vaikka oikeasti on erittäin laiha. Anoreksia aiheuttaa palelemista, ummetusta, osteoporoosia ja kuukautisten poisjäämistä. Hoidoksi sopii psykoterapia.
Bulimia
Sairastunut ahmii suuria ruokamääriä, minkä jälkeen hän pyrkii välttämään lihomista oksentamalla ruoan. Bulimia aiheuttaa voimattomuutta, sydämen rytmihäiriöitä ja hammaskiilteen vaurioita. Hoitona säännöllinen ateriarytmi ja psykoterapia.
Ahmimishäiriö eli BED
Sairastunut ahmii suuria ruokamääriä ilman, että oksentaa sitä pois. BED aiheuttaa lihomista, pahoinvointia, masentuneisuutta ja itsehalveksuntaa. Hoitona dieettien lopettaminen, säännöllinen ateriarytmi ja psykoterapia.
Ortoreksia
Sairastuneella on pakkomielteinen halu syödä terveellisesti. Ortoreksia rajoittaa tavallista elämää ja voi aiheuttaa puutossairauksia. Hoidoksi sopii psykoterapia.
Mielenterveyshäiriöiden ehkäisy
Mielenterveyshäiriöiden ehkäisyssä käytettävät keinot voidaan jakaa prevention muodon mukaan.
- primaaripreventio:
- lisätään resursseja ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön
- ehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöä
- lisätään tietoa mielenterveystaidoista ja mielenterveyshäiriöistä
- taataan kaikille harrastusmahdollisuuksia
- sekundaaripreventio:
- alennetaan kynnystä avun hakemiselle
- tehostetaan mielenterveyshäiriöiden oireiden tunnistamista
- seulotaan riskiryhmiä masennus- ja ahdistusoireiden mukaan
- tertiaaripreventio:
- varmistetaan hoidon saatavuus
- parannetaan syrjäytyneen elämänlaatua
Haluatko opiskella tehokkaammin?
Liittymällä Terveystietotärppien sähköpostilistalle saat ilmaiseksi kurssi 2 kertauskirjan sekä paljon muuta materiaalia!
Testaa tietosi
Perustehtävät
- Luettele yksinäisyydelle aktistavia tekijöitä.
- Miten masennusta hoidetaan?
- Miten mielenterveyshäiriöitä voidaan ehkäistä?
1. Yksinäisyyden aiheuttajat voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin:
- sisäiset tekijät, kuten
- heikot tunnetaidot
- heikot sosiaaliset taidto
- heikko itsetunto
- mielenterveyden häiriöt
- uusien tilanteiden pelko
- ulkoiset tekijät, kuten
- uusi paikkakunta
- kiusaaminen
- työttömyys
- avioero
- läheisen kuolema
2. Masennuksen hoito:
- erilaiset terapiat
- vertaistuki
- mielialalääkitys
- liikunta
- arkirutiinien ylläpito
3. Mielenterveyshäiriöiden ehkäisyssä käytettävät keinot voidaan jakaa prevention muodon mukaan.
- primaaripreventio:
- lisätään resursseja ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön
- ehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöä
- lisätään tietoa mielenterveystaidoista ja mielenterveyshäiriöistä
- taataan kaikille harrastusmahdollisuuksia
- sekundaaripreventio:
- alennetaan kynnystä avun hakemiselle
- tehostetaan mielenterveyshäiriöiden oireiden tunnistamista
- seulotaan riskiryhmiä masennus- ja ahdistusoireiden mukaan
- tertiaaripreventio:
- varmistetaan hoidon saatavuus
- parannetaan syrjäytyneen elämänlaatua
Soveltava tehtävä
a) Mitä masennuksella tarkoitetaan?
b) Tarkastele masennuksen yhteiskunnallisia vaikutuksia. (yo kevät 2017)
a) Masennuksella tarkoitetaan mielenterveyden häiriötä, johon liittyy masentunut mieliala ja selvästi vähentynyt mielenkiinto tai mielihyvä. Masennukseen kuuluu oireina myös aloitekyvyttömyyttä, uniongelmia, väsymystä, ruokahaluttomuutta tai lisääntynyttä syömistä, arvottomuuden tunnetta ja mahdollisesti itsetuhoisia ajatuksia.
b) Kolme näkökulmaa yhteiskunnallisiin vaikutuksiin: väestö, hoitojärjestelmä ja työelämä.
- Väestönäkökulma:
- masennus on mittava yhteiskunnallinen ongelma yleisyytensä vuoksi
- sairastuneille aiheutuu haittaa sekä vaikeuksina arkisessa pärjäämisessä että työkyvyttömyytenä
- noin joka kolmas opiskelija kärsii masennuksesta, mistä aiheutuu opintojen pitkittymistä ja keskeytymistä
- masennuksesta seuraa ongelmia masentuneen lähipiirille mm. lisääntyneenä omaistuen tarpeena
- Hoitojärjestelmänäkökulma:
- monet masentuneet potilaat tarvitsevat pitkällistä hoitoa perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa, myös masennukseen liittyvien fyysisten oireiden tutkimisen ja hoidon takia
- masennus altistaa myös itsetuhoiselle käyttäytymiselle
- masennuksen lääkehoito muodostaa huomattavan kustannuserän
- masennus lisää sosiaalipalveluiden käyttöä.
- masennuksen ehkäisyyn käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroja
- Työelämänäkökulma:
- masennus haittaa alkuvaiheessaan yleensä työsuorituksia, johtaa myöhemmin töistä poissaoloihin, jotka sairauden luonteen vuoksi ovat yleensä pitkäaikaisia
- kuntoutumisvaiheessa sairauteen liittyy vajaatyökykyisyyttä, josta aiheutuu vajaatyökykyisen töiden järjestämiseen liittyviä ongelmia