Opiskeluhyvinvointi
Opiskelukyvyn osatekijät
Opiskelukyvyn osa-alueita on neljä:
- Omat voimavarat, joihin vaikuttaa mm. elintavat, terveys, ihmissuhteet ja motivaatio
- Opiskeluympäristö, johon kuuluu hyvät opiskelutilat, ruokailu- ja liikuntamahdollisuudet ja sosiaaliset suhteet koulussa
- Opetus, johon liittyy opetuksen innostavuus, opiskeluilmapiiri ja oikeudenmukainen kohtelu
- Opiskelutaidot, joihin kuuluu opiskelutekniikat, tiedonkäsittelytaidot, opintojen suunnittelu ja realistiset tavoitteet
Opiskeluhyvinvoinnin tukeminen
Opiskeluhyvinvointia voidaan tukea monilla tavoilla, joista moni edistää myös terveyttä ylipäätään:
- säännölliset ruokailuajat ja monipuolinen, ravitsemussuositusten mukainen ruoka
- riittävä uni ja lepo
- runsaasti liikuntaa
- päihteiden välttäminen
- ihmissuhteista huolehtiminen
- opintojen suunnittelu
Stressiä aiheuttavat tekijät
- laukaisevat tekijät, kuten elämänmuutos
- altistavat tekijät, kuten aiemmin koetut traumat ja perimä
- kuormittavat tekijät, kuten terveyshuolet ja suorituspaineet
- ylläpitävät tekijät, kuten univaje ja kiire
Stressireaktio
Stressireaktiossa aktivoituu sympaattinen hermosto, joka on autonomisen hermoston osa. Toinen autonomisen hermoston osa, parasympaattinen hermosto, aktivoituu levon aikana.
Sympaattisen hermoston aktivoituessa lisämunuainen alkaa tuottamaan stressihormoni kortisolia sekä taistele tai pakene -reaktion aiheuttavaa adrenaliinia.
Lyhytkestoisen stressireaktion vaikutukset:
- sydämen syke nopeutuu ja hengitys tihenee
- verenpaine nousee
- veren rasvahappo- ja glukoosipitoisuudet nousevat
Lyhytkestoinen stressi lisää suorituskykyä hetkellisesti ja sitä kutsutaan eustressiksi.
Stressireaktion pitkittyminen tai erityisen voimakas stressi on haitallista ja sitä kutsutaan distressiksi:
- voi aiheuttaa mm. pahoinvointia, univaikeuksia, levottomuutta, masentuneisuutta ja ärtyisyyttä
- heikentää immuunipuolustusta
- lisää mm. mahahaavan ja sepelvaltimotaudin sairastumisen riskiä
Pitkittynyt tai erityisen voimakas stressi on distressiä, joka heikentää suorituskykyä. Pahimmillaan se voi johtaa uupumiseen. Uupumuksen kolme tunnusmerkkiä:
- voimakas väsymys
- kyynisyys
- riittämättömyyden tunne
Stressinhallintakeinot
Stressinhallintakeinoja on monia:
- opiskeluun liittyvää stressiä voi vähentää kehittämällä opiskelutaitoja, tehtävien ja opintojen suunnittelulla ja tavoitteiden kohtuullistamisella
- ihmissuhteista huolehtiminen
- mieluisat harrastukset
- terveet elämäntavat
- päihteiden välttäminen
- arkirytmistä huolehtiminen
- tunteiden tunnistaminen ja hyväksyminen
Testaa tietosi
Perustehtävät
- Mitä stressireaktiossa tapahtuu?
- Mitkä ovat uupumisen tunnusmerkit?
- Luettele stressinhallintakeinoja.
1. Stressireaktiossa aktivoituu sympaattinen hermosto, joka on autonomisen hermoston osa. Toinen autonomisen hermoston osa, parasympaattinen hermosto, aktivoituu levon aikana.
Sympaattisen hermoston aktivoituessa lisämunuainen alkaa tuottamaan stressihormoni kortisolia sekä taistele tai pakene -reaktion aiheuttavaa adrenaliinia.
2. Uupumuksen kolme tunnusmerkkiä:
- voimakas väsymys
- kyynisyys
- riittämättömyyden tunne
3. Stressinhallintakeinoja on monia:
- opiskeluun liittyvää stressiä voi vähentää kehittämällä opiskelutaitoja, tehtävien ja opintojen suunnittelulla ja tavoitteiden kohtuullistamisella
- ihmissuhteista huolehtiminen
- mieluisat harrastukset
- terveet elämäntavat
- päihteiden välttäminen
- arkirytmistä huolehtiminen
- tunteiden tunnistaminen ja hyväksyminen
Soveltava tehtävä
Ylioppilaskirjoitukset ja niihin valmistautuminen ovat monelle abiturientille jännittävä ja stressaava kokemus. Kuvaile, miten elimistö reagoi tällaisessa stressitilanteessa.
Pohdi myös, miten ylioppilaskirjoitusten aikaista stressiä tai sen vaikutuksia elimistöön voisi vähentää. (yo syksy 2013)
- Koettu uhka aktivoi sympaattisen hermoston, jolloin elimistö asettuu ”taistele tai pakene”-valmiuteen
- Lisämunuaiskuori erittää enemmän stressihormoni kortisolia ja lisämunuaisen ydin erittää adrenaliinia, joka nostaa sykettä, verenpainetta ja tuottaa lihasjännitystä
- Elimistön fyysisiä stressioireita ovat mm. vatsakivut, päänsärky, lihaskireys, niska- ja hartiakivut, rytmihäiriöt, unihäiriöt ja hikoilu
- Stressi vaikuttaa elimistön aineenvaihduntaan, vastustuskykyyn sekä autonomisen ja keskushermoston toimintaan
- On hyvä tuntea omat tapansa reagoida vaativissa tilanteissa ja oppia käsittelemään stressaavia tilanteita mm. asennoitumisen, opiskelutaitojen, ajankäytön avulla sekä tunnistamalla ja työstämällä stressiä aiheuttavia ajattelumalleja
- Stressaavina aikoina on huolehdittava fyysisistä voimavaroista terveellisillä elintavoilla, sosiaalisista voimavaroista sekä psyykkisistä voimavaroista