Terveys ja ympäristö
Ympäristötekijöiden luokittelu
Ympäristö voidaan jakaa ihmisen rakentamaan ympäristöön, luonnonympäristöön ja sosiaalisen ympäristöön.
Ympäristön vaikutukset terveyteen voivat olla sitä edistäviä tai heikentäviä, ja suoria tai epäsuoria. Suorat ympäristötekijät voidaan jaotella fysikaalisiin, kemiallisiin sekä biologisiin ympäristötekijöihin. Jotkin ympäristötekijät, kuten ravinto ja vesi, kuuluvat sekä kemiallisiin, että biologisiin ympäristötekijöihin.
Epäsuorat ympäristötekijät ovat psykososiaalisia ympäristötekijöitä.
Fysikaaliset ympäristötekijät
Fysikaalisia ympäristötekijöitä ovat melu ja säteily.
Melu
Melu on voimakasta ja häiritsevää ääntä, joka saattaa aiheuttaa kuulonalenemaa tai tinnitusta eli korvien soimista. Voimakkuudeltaan yli 80 desibelin ääni voi olla kuulolle haitallista. Melu vaurioittaa sisäkorvan simpukassa olevia aistinsoluja. Äkillinen voimakas ääni voi rikkoa tärykalvon.
Melun haitat terveydelle voidaan jakaa fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin.
Fyysiset haitat:
- kuulo heikkenee
- tinnitus
- vaikeuttaa nukahtamista ja heikentää unen laatua
- nostaa verenpainetta
- lisää tapaturmavaaraa, koska työohjeiden ja varoitusäänien kuuleminen vaikeutuu
Psyykkiset haitat:
- tarkkaavaisuus heikkenee
- aiheuttaa stressiä
- vähentää elinympäristön viihtyisyyttä
- vaikeuttaa oppimista
Sosiaaliset haitat:
- aiheuttaa kommunikaatiovaikeuksia
- aiheuttaa ärtymystä, mikä voi heikentää sosiaalisia suhteita
- kuulon heikentyminen voi vaikeuttaa sosiaalisia suhteita
Säteily
Säteily voidaan jakaa ionisoitumattomaan ja ionisoivaan sen mukaan, ionisoiko se säteilyn kohteeksi joutunutta ainetta aiheuttaen vaurioita.
Ionisoitumaton säteily sisältää vähän energiaa, ja sitä on radioaallot, mikroaallot, infrapunasäteily, näkyvä valo sekä ultraviolettisäteily.
Ultraviolettisäteilyä on kahta aallonpituutta UV-A:ta ja UV-B:tä. Liiallinen UV-säteilylle altistumisen aiheuttaa ihon palamista ja lisää ihosyövän riskiä. UV-säteilyltä voi suojautua peittävällä vaatetuksella, aurinkorasvalla ja välttämällä auringossa oleskelua.
Ionisoiva säteily on suurina annoksina terveydelle haitallista on sitä on, röntgensäteily, gammasäteily sekä hiukkassäteily. Ionisoiva säteily voi altistaa syöpien kehittymiselle ja sikiövaurioille. Suomessa merkittävä säteilylähde on sisäilman radon, joka on hajuton ja mauton radioaktiivinen jalokaasu. Radon suurentaa keuhkosyövän riskiä erityisesti tupakoitsijoilla.
Kemialliset ympäristötekijät
Kemiallisia ympäristötekijöitä ovat ilmansaasteet sekä ympäristömyrkyt.
Ilmansaasteet
Ilmansaasteet ovat merkittävä sairauksien altistustekijä. Ilmansaasteet voidaan jaotella sisäilman ja ulkoilman ilmansaasteisiin.
Ulkoilman saasteista merkittävin on pienhiukkaset, joita syntyy esim. liikenteessä ja puun poltossa. Ne aiheuttavat hengityselinsairauksia, mm. keuhkosyöpää.
Suurikokoisia hiukkasia on esimerkiksi katupölyssä. Ne kuitenkin jäävät useimmiten nenänieluun ja henkitorveen, josta ne kulkeutuvat värekarvojen ansiosta nieluun.
Epäpuhtaassa palamisessa voi syntyä häkää eli hiilimonoksidia, joka on hajuton kaasu. Se aiheuttaa päänsärkyä, pahoinvointia ja lopulta jopa kuoleman.
Sisäilman epäpuhtauksista merkittävin on tupakansavu. Hyvän sisäilman edellytyksiä ovat riittävä ilmanvaihto ja puhdas korvausilma.
Ympäristömyrkyt
Ympäristömyrkkyjä voi päästä ravintoon ja veteen ja elimistöön kertyessään ne voivat aiheuttaa myrkytysoireita. Ympäristömyrkkyjä ovat luonnon omat myrkyt, kuten sienten myrkyt ja muut vierasaineet, kuten torjunta-aineet, raskasmetallit ja POP-yhdisteet eli pysyvät orgaaniset yhdisteet.
Ravintoon saattaa siirtyä haitallisia aineita myös sen valmistuksessa, esimerkiksi grillatessa PAH-yhdisteitä eli polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä.
Talousvesi, eli vesi, joka soveltuu juotavaksi, elintarvikkeiden käsittelyyn tai ruoanvalmistusvälineiden puhdistamiseen, saattaa pilaantua esim. maaperän arseenista, uraanista tai fluoridista. Myös bensa-asemat ja ampumaradat voivat saastuttaa talousvettä.
Biologiset ympäristötekijät
Biologisia ympäristötekijöitä ovat allergeenit sekä ravinnon ja veden mikrobit.
Allergeenit
Allergeenit ovat allergisia reaktioita aiheuttavia aineita. Tärkeimpiä allergeeneja ovat siitepöly, homeitiöt, ruoka-aineet, pölypunkit ja lemmikkieläinten hilse.
Ravinnon mikrobit
Ruoassa olevat bakteerit ja virukset voivat aiheuttaa ruokamyrkytyksen. Ruokamyrkytyksen oireisiin kuuluu pahoinvointi, oksentelu ja/tai ripuli, sekä kuume ja vatsakipu.
Tapoja ehkäistä ruokamyrkytyksiä:
- tarkista ostaessasi tuotetta, että pakkaus on ehjä
- varmista kylmäketjun ylläpito kylmässä säilytettävillä elintarvikkeilla
- huolehdi käsihygieniasta ruoanlaiton aikana
- pese hedelmät ja kasvikset ennen käyttöä
- kypsennä ruoka kunnolla
- tarjoile ruoka heti tai jäähdytä se nopeasti
- pidä keittiö puhtaana
Veden mikrobit
Saastuneen veden juominen aiheuttaa ripulia, joka yleensä paranee itsestään. Sinilevät erittävät veteen myrkyllisiä aineita, jotka voivat aiheuttaa uimarille ohimeneviä iho- ja vatsaoireita.
Psykososiaaliset ympäristötekijät
Psykososiaalinen ympäristö muodostuu yhteisöstä ja sen luomasta ilmapiiristä. Sosiaalinen myrkyllisyys tarkoittaa niitä psykososiaalisia tekijöitä, jotka haittaavat hyvinvointia. Sellaisia on mm:
- negatiivinen ilmapiiri kotona tai töissä
- yksinäisyys
- kiusaaminen koulussa tai töissä
- väkivalta tai sen uhka
- turvattomuus
- riippuvuuteen kannustava ympäristö, esim. rahapelien saatavuus
Kaupunkisuunnittelu
Hyvällä kaupunkisuunnittelula voidaan edistää asukkaiden terveyttä monin eri tavoin:
- ilmansaasteiden vähentäminen ja ilman puhdistaminen
- melusuunnittelu esim. meluvallien avulla
- ympäristöongelmien ja -onnettomuuksien ehkäisy
- vesi-infrastruktuurin huolto
- jätteiden käsittely ja kierrätyksen kannustaminen
- kevyeen liikenteen huomioiminen
- virkistys- ja liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen
- toimivat palvelut
- ympäristön esteettömyys
- asuinalueiden viihtyisyys
- yhteisöllisen osallistumisen mahdollistaminen
- liikenneturvallisuudesta huolehtiminen
- luontoympäristön läheisyys tai helppo saavutettavuus
Haluatko opiskella tehokkaammin?

Liittymällä Terveystietotärppien sähköpostilistalle saat ilmaiseksi kurssi 2 kertauskirjan sekä paljon muuta materiaalia!
Testaa tietosi
Perustehtävät
- Luettele melun haittoja.
- Miten ruokamyrkytyksiä voidaan ehkäistä?
- Luettele psykososiaalisia tekijöitä, jotka heikentävät hyvinvointia,
1.
Fyysiset haitat:
- kuulo heikkenee
- tinnitus
- vaikeuttaa nukahtamista ja heikentää unen laatua
- nostaa verenpainetta
- lisää tapaturmavaaraa, koska työohjeiden ja varoitusäänien kuuleminen vaikeutuu
Psyykkiset haitat:
- tarkkaavaisuus heikkenee
- aiheuttaa stressiä
- vähentää elinympäristön viihtyisyyttä
- vaikeuttaa oppimista
Sosiaaliset haitat:
- aiheuttaa kommunikaatiovaikeuksia
- aiheuttaa ärtymystä, mikä voi heikentää sosiaalisia suhteita
- kuulon heikentyminen voi vaikeuttaa sosiaalisia suhteita
2.
- tarkista ostaessasi tuotetta, että pakkaus on ehjä
- varmista kylmäketjun ylläpito kylmässä säilytettävillä elintarvikkeilla
- huolehdi käsihygieniasta ruoanlaiton aikana
- pese hedelmät ja kasvikset ennen käyttöä
- kypsennä ruoka kunnolla
- tarjoile ruoka heti tai jäähdytä se nopeasti
- pidä keittiö puhtaana
3.
- negatiivinen ilmapiiri kotona tai töissä
- yksinäisyys
- kiusaaminen koulussa tai töissä
- väkivalta tai sen uhka
- turvattomuus
- riippuvuuteen kannustava ympäristö, esim. rahapelien saatavuus
Soveltava tehtävä
Millaisia ovat terveyttä tukevien sosiaalisten, rakennettujen ja luonnonympäristöjen piirteet? (yo kevät 2020)
Terveyttä tukeva sosiaalinen ympäristö:
- ihmisten välinen vuorovaikutus
- sosiaalinen tuki
- yhteisöllinen osallistuminen
- mahdollisuus harrastaa eri kulttuurimuotoja
- työ- tai kouluympäristö on sosiaalisesti suvaitsevainen, hyväksyvä ja yhdenvertainen
Terveyttä tukeva rakennettu ympäristö:
- puhdas ilma ja vesi
- riittävästä lämmitys
- jätehuolto
- melun hallinta
- liikkumismahdollisuudet ja liikenneturvallisuus
Terveyttä tukeva luonnonympäristö:
- monipuoliset liikkumismahdollisuudet ja luontokokemukset
- luontoympäristön koettu laatu ja turvallisuus sekä ilman laatu, melu ja lämpötila vaikuttavat
- luontoympäristön tulisi olla lähellä tai helposti ja turvallisesti tavoitettavissa