Terveyserot maailmalla
Moneen terveyteen liittyvään tekijään vaikuttaa valtion taloudellinen ja sosiaalinen kehitystaso. Valtion taloudellista kehitystä mitataan bruttokansantuotteella, joka mittaa yhden vuoden aikana tuotettujen lopputuotteiden ja -palveluiden yhteisarvoa. Sosiaalista kehitystasoa voidaan mitata inhimillisen kehityksen indeksillä, joka ottaa huomioon vastasyntyneen elinajanodotteen, koulutuksen keston ja ostovoimakorjatun bruttokansantuotteen asukasta kohden.
Demografinen ja epidemiologinen transitio
Demografinen ja epidemiologinen transitio on malli, joka kuvaa globaalia väestön muuntumista pitkällä aikavälillä. Mallin mukaan maailman valtiot voidaan jakaa viiteen luokkaan:
- ei enää valtioita
- sekä syntyvyys että kuolleisuus ovat korkeita
- nälänhädät ja tarttuvien tautien aiheuttamat kuolemat ovat yleisiä
- esim. Nigeria
- syntyvyys pysyy korkeana, mutta kuolleisuus laskee nopeasti
- hygieniataso paranee ja terveydenhuolto kehittyy
- esim. Intia
- syntyvyys laskee, ja kuolleisuus on vakiintunut alhaiseksi
- osa kuolinsyistä on jo korkean elintason aiheuttamia elintapasairauksia
- esim. Suomi
- sekä syntyvyys että kuolleisuus ovat matalia
- yleisin kuolinsyy ovat elintapasairaudet, terveydenhuolto on kehittynyttä
- esim. Japani
- syntyvyys on hyvin matala ja kuolleisuus on hitaasti kasvava
- elintapasairaudet ovat yleisin kuolinsyy, terveydenhuolto on kehittynyttä, mutta väestö vanhenee
Terveyseroihin vaikuttavia tekijöitä
Rikkaammat maat ovat keskimäärin terveempiä kuin köyhemmät valtiot (rikkaimmissa maissa on tosin enemmän tarttumattomia pitkäaikaissairauksia kuten lihavuutta). Yleisin kuolinsyy kehitysmaissa ovat tarttuvat taudit. Syitä maiden välisiin terveyseroihin on monia:
- maantieteellinen sijainti:
- ilmasto, ympäristöongelmat ja luonnonkatastrofit voivat altistaa terveysongelmille
- maan turvallisuus:
- sodat ja konfliktit aiheuttavat vammoja ja sairauksia
- elintavat:
- tupakointi on yleistä, alkoholin kulutus on runsasta ja suojaamaton seksi yleistä
- olosuhteet:
- lapsuuden huonot kasvuolosuhteet heijastuvat loppuelämään, terveydenhuolto- ja sosiaalijärjestelmän toimivuus vaikuttaa hoidon ja sosiaalitukien saatavuuteen, ravitsemus saattaa olla niukkaa ja/tai yksipuolista, vesi ja ruoka voivat olla saastunutta, alhainen hygieniataso altistaa tartuntataudeille
- sivistys:
- puutteellinen koulutus aiheuttaa tietämättömyyttä
- tulotaso:
- köyhyys altistaa aliravitsemukselle ja riittämättömälle hoidolle
- köyhyys voidaan jakaa absoluuttiseen ja suhteelliseen köyhyyteen:
- absoluuttisessa köyhyydessä ravinnon, vaatetuksen ja asumisen vähimmäisedellytykset eivät täyty
- suhteellinen köyhyys tarkoittaa yksilön tai ryhmän selkeää huono-osaisuutta verrattuna muun väestön keskimääräiseen elintasoon tai elintapaan
Testaa tietosi
Perustehtävät
1. Esittele demografisen ja epidemiologisen transition mallin viisi luokkaa.
1.
- ei enää valtioita
- sekä syntyvyys että kuolleisuus ovat korkeita
- nälänhädät ja tarttuvien tautien aiheuttamat kuolemat ovat yleisiä
- esim. Nigeria
- syntyvyys pysyy korkeana, mutta kuolleisuus laskee nopeasti
- hygieniataso paranee ja terveydenhuolto kehittyy
- esim. Intia
- syntyvyys laskee, ja kuolleisuus on vakiintunut alhaiseksi
- osa kuolinsyistä on jo korkean elintason aiheuttamia elintapasairauksia
- esim. Suomi
- sekä syntyvyys että kuolleisuus ovat matalia
- yleisin kuolinsyy ovat elintapasairaudet, terveydenhuolto on kehittynyttä
- esim. Japani
- syntyvyys on hyvin matala ja kuolleisuus on hitaasti kasvava
- elintapasairaudet ovat yleisin kuolinsyy, terveydenhuolto on kehittynyttä, mutta väestö vanhenee
Soveltava tehtävä
Alla oleva Maailman terveysjärjestön julkaisema kartta kuvaa elinajanodotteen eroja maailman eri valtioiden välillä vuonna 2012. Erot ovat huomattavia, jopa useita kymmeniä vuosia. Analysoi näitä eroja ja pohdi, mistä ne johtuvat. (yo kevät 2015)
- maan kehitysaste
- infrastruktuuri, koulutusmahdollisuudet ja sivistystaso, naisten asema
- taloudellinen tilanne
- valtion varallisuus, väestön tulotaso ja varallisuus, työllisyys/työttömyys
- maantieteellinen sijainti
- luonnonkatastrofien, kuten maanjäristysten ja lämpöaaltojen mahdollisuus, luonnonvarat ja osaaminen niiden hyödyntämisessä
- väestön elintavat
- tupakointi ja päihteiden käyttö, seksitaudit, liiallinen energiansaanti suhteessa kulutukseen
- elinympäristö
- asuin- ja työolosuhteet, lapsuusajan olosuhteet, sosiaali- ja terveyspalvelujen taso ja saatavuus, epäpuhdas ruoka ja talousvesi, aliravitsemus, tartuntataudit
- valtion poliittinen tilanne
- johtaminen, sodat, konfliktit
Monet mainituista tekijöistä ovat yhteydessä tai vaikuttavat toisiinsa:
- heikot koulutus-, sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmät heikentävät sairauksien tutkimista ja hoitoa ja lisäävät etenkin riskiryhmien kuolleisuutta
- järjestelmän puutteiden syynä voi olla esim. valtion köyhyys, tietotaidon puute tai yhteiskunnan epävakaat olosuhteet sodan vuoksi
- varallisuus voi olla kertynyt harvoille, ja iso osa väestöstä elää köyhyydessä
- alhaisen koulutustason vuoksi väestön terveystietämys voi olla vähäistä, eivätkä asukkaat pysty välttämättä käyttämään terveydenhuollon palveluja köyhyyden takia
- muut ympäristötekijät, kuten kuivuus, heikko hygienia tai aliravitsemus voivat vielä tuoda tähän tilanteeseen ylikuormitusta lyhentäen elinajanodotetta