Terveyserot Suomessa

Suomalaisten sairastavuus

1960-luvulle asti tartuntataudit, kuten hinkuyskä, kurkkumätä, polio ja tuberkuloosi olivat merkittäviä kuolleisuuden aiheuttajia Suomessa. Hinkuyskä, kurkkumätä ja polio saatiin käytännössä eliminoitua rokotuksilla, ja tuberkuloosi joukkotarkastuksilla sekä tautiin sairastuneiden tehokkaalla ja potilaille maksuttomalla hoidolla. Tartuntataudit vähenivät myös elintason nousun ja hygienian parantumisen vuoksi.

Elintason nousu johti tarttumattomien pitkäaikaissairauksien, kuten sepelvaltimotaudin, yleistymiseen. Nykyään kolme yleisintä kuolinsyytä Suomessa on

  1. sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet
  2. kasvaimet
  3. muistisairaudet

Työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen kaksi yleisintä syytä ovat mielenterveyden ongelmat ja tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet.

Väestöryhmien välisiä terveyseroja

Terveyserot ovat eroja elinajanodotteessa, terveydentilassa, sairastavuudessa, sairauksien riskitekijöissä ja kuolleisuudessa. Terveyseroja voidaan tarkastella eri väestöryhmien välillä.

  • sukupuoli:
    • naiset elävät n. 5 vuotta miehiä pidempään
    • miehillä on enemmän sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia, mutta naisilla on enemmän tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia ja mielenterveysongelmia
    • nuorilla miehillä tapaturmaiset kuolemat ovat yleisempiä, naisten elintavat ovat terveellisempiä, naiset hakeutuvat miehiä herkemmin hoitoon ja he arvostavat terveyttä miehiä enemmän
  • ikä:
    • nuoret ovat terveempiä kuin vanhat
  • siviilisääty:
    • naimisissa olevilla elinajanodote on pidempi kuin naimattomilla, eronneilla ja leskillä
    • yksin elävät juovat enemmän alkoholia ja heillä on epäterveelliset elämäntavat ja heillä on enemmän mielenterveysongelmia
  • asuinalue:
    • Etelä-Suomessa, Länsi-Suomessa ja Ahvenanmaalla elinajanodote on pidempi kuin Itä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa
  • äidinkieli:
    • Suomessa asuvalla ruotsinkielisellä väestöllä elinajanodote on pidempi kuin suomenkielisellä väestöllä
    • ruotsinkielisillä enemmän sosiaalista pääomaa (eli sosiaalisia verkostoja ja niissä syntyvää luottamusta ja vastavuoroisuutta)
  • koulutus:
    • pidempi koulutus on yhteydessä parempaan terveyteen
    • korkeasti koulutettujen elintavat ovat terveellisempiä, heidän sairauksiaan hoidetaan paremmin, ja he myös arvostavat terveyttä enemmän kuin vähemmän koulutetut
  • sosioekonominen asema:
    • mitä korkeampi sosioekonominen asema, sitä korkeampi elinajanodote
    • parempituloisten elintavat ovat terveelliset, he käyttävät  yksityistä terveydenhuoltoa ja työolot ovat terveellisemmät kuin ruumiillista työtä tekevillä

Terveyserojen syntyminen

Sosioekonominen asema tarkoittaa ihmisen asemaa yhteiskunnassa, ja siihen vaikuttaa koulutus, ammatti, tulot ja varallisuus. Tarkastellaan sosioekonomisen aseman aiheuttamien terveyserojen syntyä tarkemmin.

Erot sosioekonomisessa asemassa luovat sosiaalista eriarvoisuutta. Sosiaalinen eriarvoisuus aiheuttaa väestöryhmien välille eroja kolmessa terveyteen vaikuttavassa tekijässä:

  1. elinolot (asuminen, työolot ja ympäristö)
  2. elintavat
  3. terveyspalveluiden saanti ja käyttö

Nämä tekijät yhdessä vaikuttavat terveyserojen syntymiseen.

Tämän lisäksi myös terveyserot itsessään aiheuttavat sosiaalista eriarvoisuutta. Hyvä terveys mahdollistaa sen, että ihminen pääsee hyvää ammattiin ja korkeampaan sosioekonomiseen asemaan. Käänteisesti heikko terveys voi johtaa esim. työttömyyteen ja syrjäytymiseen, mikä heikentää sosioekonomista asemaa. Tätä kutsutaan valikoitumiseksi.

Näiden tekijöiden lisäksi myös yhteiskunnan rakenteelliset tekijät vaikuttavat sosioekonomiseen asemaan, sosiaalisen eriarvoisuuteen ja elinoloihin.

terveyserot Suomessa

Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen

Terveyden eriarvoisuutta voidaan vähentää mm. seuraavilla keinoilla:

  • turvaamalla terveelliset elinolot kaikille
  • vähentämällä haitallisille aineille altistumista
  • vähentämällä työttömyyttä ja köyhyyttä
  • vähentämällä päihteiden käyttöä
  • vähentämällä tuloeroja
  • kehittämällä julkista terveydenhuoltoa

Haluatko opiskella tehokkaammin?

kertauskirja

Liittymällä Terveystietotärppien sähköpostilistalle saat ilmaiseksi kurssi 3 kertauskirjan sekä paljon muuta materiaalia!

Testaa tietosi

Perustehtävät

  1. Luettele muuttujia, joiden avulla voidaan löytää ryhmien välisiä terveyseroja.
  2. Miten erot sosioekonomisessa asemassa voivat tuottaa terveyseroja?

1.

  • sukupuoli:
    • naiset elävät n. 5 vuotta miehiä pidempään
    • miehillä on enemmän sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia, mutta naisilla on enemmän tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia ja mielenterveysongelmia
    • nuorilla miehillä tapaturmaiset kuolemat ovat yleisempiä, naisten elintavat ovat terveellisempiä, naiset hakeutuvat miehiä herkemmin hoitoon ja he arvostavat terveyttä miehiä enemmän
  • ikä:
    • nuoret ovat terveempiä kuin vanhat
  • siviilisääty:
    • naimisissa olevilla elinajanodote on pidempi kuin naimattomilla, eronneilla ja leskillä
    • yksin elävät juovat enemmän alkoholia ja heillä on epäterveelliset elämäntavat ja heillä on enemmän mielenterveysongelmia
  • asuinalue:
    • Etelä-Suomessa, Länsi-Suomessa ja Ahvenanmaalla elinajanodote on pidempi kuin Itä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa
  • äidinkieli:
    • Suomessa asuvalla ruotsinkielisellä väestöllä elinajanodote on pidempi kuin suomenkielisellä väestöllä
    • ruotsinkielisillä enemmän sosiaalista pääomaa (eli sosiaalisia verkostoja ja niissä syntyvää luottamusta ja vastavuoroisuutta)
  • koulutus:
    • pidempi koulutus on yhteydessä parempaan terveyteen
    • korkeasti koulutettujen elintavat ovat terveellisempiä, heidän sairauksiaan hoidetaan paremmin, ja he myös arvostavat terveyttä enemmän kuin vähemmän koulutetut
  • sosioekonominen asema:
    • mitä korkeampi sosioekonominen asema, sitä korkeampi elinajanodote
    • parempituloisten elintavat ovat terveelliset, he käyttävät  yksityistä terveydenhuoltoa ja työolot ovat terveellisemmät kuin ruumiillista työtä tekevillä

2. Erot sosioekonomisessa asemassa luovat sosiaalista eriarvoisuutta. Sosiaalinen eriarvoisuus aiheuttaa väestöryhmien välille eroja kolmessa terveyteen vaikuttavassa tekijässä:

  1. elinolot (asuminen, työolot ja ympäristö)
  2. elintavat
  3. terveyspalveluiden saanti ja käyttö

Nämä tekijät yhdessä vaikuttavat terveyserojen syntymiseen.

Tämän lisäksi myös terveyserot itsessään aiheuttavat sosiaalista eriarvoisuutta. Hyvä terveys mahdollistaa sen, että ihminen pääsee hyvää ammattiin ja korkeampaan sosioekonomiseen asemaan. Käänteisesti heikko terveys voi johtaa esim. työttömyyteen ja syrjäytymiseen, mikä heikentää sosioekonomista asemaa. Tätä kutsutaan valikoitumiseksi.

Näiden tekijöiden lisäksi myös yhteiskunnan rakenteelliset tekijät vaikuttavat sosioekonomiseen asemaan, sosiaalisen eriarvoisuuteen ja elinoloihin.

Soveltava tehtävä

Ylen uutiset otsikoi: ”Miehet sinnittelevät, mutta kuolevat silti nuorempina – näistä syistä naiset yhä elävät pidempään”. (Yle 27.9.2016). Mitkä tekijät selittävät miesten ja naisten elinajanodotteen eroja Suomessa? (yo kevät 2019)

Elinajanodote kertoo, kuinka monta vuotta tietyn ikäisillä henkilöillä on keskimäärin jäljellä elinvuosia

  • miehet käyttävät enemmän alkoholia ja tupakoivat enemmän kuin naiset
  • miehet syövät epäterveellisemmin 
  • ylipaino on miehillä yleisempää
  • miehet harrastavat liikuntaa keskimäärin vähemmän
  • miehet sairastuvat sepelvaltimotautiin aikaisemmin kuin naiset, joita estrogeenin eritys suojaa vaihdevuosiin saakka
  • naiset käyttävät enemmän terveyspalveluja, hakeutuvat hoitoon aikaisemmin ja noudattavat hoito-ohjeita tunnollisemmin
  • ennenaikaista kuolleisuutta aiheuttavat miehillä tapaturmat ja väkivalta
  • naisilla on keskimäärin pidempi koulutus kuin miehillä, mikä on yhteydessä pidempään elinajanennusteeseen
  • biologisia selityksiä on mahdollisesti naisten pidemmät telomeerit, jotka säätelevät solun jakautumista, naisten immunologia, joka suojaa paremmin taudeilta, sekä x-kromosomiin liittyvät geenit, jotka mahdollisesti suojaavat ikääntymiseltä
Jaa tärpit muillekkin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Siirry sivun alkuun