Terveyserot Suomessa

Suomalaisten sairastavuus

1960-luvulle asti tartuntataudit, kuten hinkuyskä, kurkkumätä, polio ja tuberkuloosi olivat merkittäviä kuolleisuuden aiheuttajia Suomessa. Hinkuyskä, kurkkumätä ja polio saatiin käytännössä eliminoitua rokotuksilla, ja tuberkuloosi joukkotarkastuksilla sekä tautiin sairastuneiden tehokkaalla ja potilaille maksuttomalla hoidolla. Tartuntataudit vähenivät myös elintason nousun ja hygienian parantumisen vuoksi.

Elintason nousu johti tarttumattomien pitkäaikaissairauksien, kuten sepelvaltimotaudin, yleistymiseen. Nykyään kolme yleisintä kuolinsyytä Suomessa on

1. sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet
2. kasvaimet
3. muistisairaudet

Työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen kaksi yleisintä syytä ovat mielenterveyden ongelmat ja tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet.

Väestöryhmien välisiä terveyseroja

Terveyserot ovat eroja elinajanodotteessa, terveydentilassa, sairastavuudessa, sairauksien riskitekijöissä ja kuolleisuudessa. Terveyseroja voidaan tarkastella eri väestöryhmien välillä.

• sukupuoli:
  • naiset elävät n. 5 vuotta miehiä pidempään
  • miehillä on enemmän sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia, mutta naisilla on enemmän tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia ja mielenterveysongelmia
  • nuorilla miehillä tapaturmaiset kuolemat ovat yleisempiä, naisten elintavat ovat terveellisempiä, naiset hakeutuvat miehiä herkemmin hoitoon ja he arvostavat terveyttä miehiä enemmän
• ikä:
  • nuoret ovat terveempiä kuin vanhat
• siviilisääty:
  • naimisissa olevilla elinajanodote on pidempi kuin naimattomilla, eronneilla ja leskillä
  • yksin elävät juovat enemmän alkoholia ja heillä on epäterveelliset elämäntavat ja heillä on enemmän mielenterveysongelmia
• asuinalue:
  • Etelä-Suomessa, Länsi-Suomessa ja Ahvenanmaalla elinajanodote on pidempi kuin Itä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa
• äidinkieli:
  • Suomessa asuvalla ruotsinkielisellä väestöllä elinajanodote on pidempi kuin suomenkielisellä väestöllä
  • ruotsinkielisillä enemmän sosiaalista pääomaa (eli sosiaalisia verkostoja ja niissä syntyvää luottamusta ja vastavuoroisuutta)
• koulutus:
  • pidempi koulutus on yhteydessä parempaan terveyteen
  • korkeasti koulutettujen elintavat ovat terveellisempiä, heidän sairauksiaan hoidetaan paremmin, ja he myös arvostavat terveyttä enemmän kuin vähemmän koulutetut
• sosioekonominen asema:
  • mitä korkeampi sosioekonominen asema, sitä korkeampi elinajanodote
  • parempituloisten elintavat ovat terveelliset, he käyttävät  yksityistä terveydenhuoltoa ja työolot ovat terveellisemmät kuin ruumiillista työtä tekevillä

Terveyserojen syntyminen

Sosioekonominen asema tarkoittaa ihmisen asemaa yhteiskunnassa, ja siihen vaikuttaa koulutus, ammatti, tulot ja varallisuus. Tarkastellaan sosioekonomisen aseman aiheuttamien terveyserojen syntyä tarkemmin.

Erot sosioekonomisessa asemassa luovat sosiaalista eriarvoisuutta. Sosiaalinen eriarvoisuus aiheuttaa väestöryhmien välille eroja kolmessa terveyteen vaikuttavassa tekijässä:

1. elinolot (asuminen, työolot ja ympäristö)
2. elintavat
3. terveyspalveluiden saanti ja käyttö

Nämä tekijät yhdessä vaikuttavat terveyserojen syntymiseen.

Tämän lisäksi myös terveyserot itsessään aiheuttavat sosiaalista eriarvoisuutta. Hyvä terveys mahdollistaa sen, että ihminen pääsee hyvää ammattiin ja korkeampaan sosioekonomiseen asemaan. Käänteisesti heikko terveys voi johtaa esim. työttömyyteen ja syrjäytymiseen, mikä heikentää sosioekonomista asemaa. Tätä kutsutaan valikoitumiseksi.

Näiden tekijöiden lisäksi myös yhteiskunnan rakenteelliset tekijät vaikuttavat sosioekonomiseen asemaan, sosiaalisen eriarvoisuuteen ja elinoloihin.

Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen

Terveyden eriarvoisuutta voidaan vähentää mm. seuraavilla keinoilla:

• turvaamalla terveelliset elinolot kaikille
• vähentämällä haitallisille aineille altistumista
• vähentämällä työttömyyttä ja köyhyyttä
• vähentämällä päihteiden käyttöä
• vähentämällä tuloeroja
• kehittämällä julkista terveydenhuoltoa