Uni

Uneen vaikuttavat tekijät

• biologiset tekijät
• vuodenaika, talvisin osa ihmisistä tarvitsee enemmän unta kuin kesällä
• elämäntavat, esim. piristeiden käyttö ja liikunnan määrä
• terveydentila ja lääkitys
• elämäntilanne ja siitä aiheutuva stressi voi vaikuttaa unen määrään ja laatuun
• nukkumisympäristö

Unen vaikutus terveyteen

Hyvä uni edistää terveyttä monin tavoin:

• lihakset palautuvat rasituksesta
• hormonitoiminta tehostuu: unen aikana erittyy lasten ja nuorten kasvulle tärkeää kasvuhormonia
• immunijärjestelmän toiminta tehostuu
• aivot puhdistuvat kuona-aineista 
• päivän aikana opitut asiat siirtyvät pitkäaikaiseen muistiin
• parantaa tarkkaavaisuutta

Unen vaiheet

Unen vaiheet toistuvat syklisesti yön aikana monta kertaa. Yksi sykli kestää noin 90 minuuttia. Unen vaiheet niiden ilmenemisjärjestyksessä:

• torkeuni, jolloin yhteys ympäristöön heikkenee ja ajatus harhailee
• kevyt uni, jolloin lihakset rentoutuvat ja elimistön palautuminen alkaa
• syvä uni, jolloin mm. kehon lämpötila laskee, hengitys ja syke hidastuvat ja immunijärjestelmä aktivoituu
• REM-uni eli vilkeuni, jolloin nähdään unia: aivot ovat aktiiviset, hengityksessä ja sykkeessä vaihteluita ja päivän kokemukset tallentuvat muistiin

Unen alussa syvää unta on enemmän, loppupuolella REM-unta.

Unen säätely

Unta säätelee kaksi säätelymekanismia:

• sirkadiaadinen rytmi, joka reagoi valon ja pimeyden vaihteluun. Melatoniinia erittyy aivojen käpyrauhasesta valon määrän vähentyessä
• homeostaattinen säätely on valon määrästä riippumatonta, ja siihen vaikuttaa hereilläoloaika

Univajeen haitat

Nuorten pitäisi nukkua 7-9 tuntia yössä. Unentarve on kuitenkin yksilöllistä. Univaje aiheuttaa monia ongelmia:

• altistaa mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja tyypin 2 diabetekselle
• altistaa ylipainon kertymiselle, sillä univaje vaikuttaa nälän säätelyyn
• heikentää tarkkaavaisuutta, mikä altistaa onnettomuuksille
• aiheuttaa stressiä ja laskee mielialaa

Uniongelmat

Univajeen lisäksi on olemassa myös muita uniongelmia.

Unettomuus voi ilmetä vaikeutena nukahtaa, yön aikaisena heräilynä tai heräämisenä liian aikaisin aamulla. Unettomuutta voivat aiheuttaa pitkät päiväunet, liian vähäinen liikunta, alkoholi, kännykän tai tietokoneen käyttö myöhään illalla ja kofeiinipitoisten juomien nauttiminen. Se voi johtua myös esim. kivusta, sairaudesta tai vaihdevuosista.

Aikaerorasitus eli jet lag on esimerkki uni-valverytmin häiriöstä, joka syntyy, kun matkustaessa sisäinen kello ja paikallinen vuorokaudenaika ovat ristiriidassa. Sen tyypillisiä oireita ovat unettomuus, väsymys ja katkonainen yöuni.

Uniapneassa nielun alueen lihakset veltostuvat nukkuessa aiheuttaen kuorsausta ja toistuvia hengityskatkoksia unen aikana. Uniapneaa ja kuorsausta aiheuttavat nenän ja nielun rakenteelliset tekijät, ylipaino ja alkoholi sekä rauhoittavien aineiden käyttö

Narkolepsiassa on tyypillisiä päivän aikaiset nukahtelukohtaukset. Parasomniat ovat unenaikaisia häiriöitä, joita on muun muassa painajaiset, hampaiden narskuttelu ja unissakäveleminen.

Unen huolto

• varaa unelle tarpeeksi aikaa
• liiku riittävästi
• vältä alkoholia, nikotiinia ja kofeiinia
• mene nukkumaan silloin, kun nukuttaa
• älä käytä tietokonetta tai älypuhelinta illalla
• varmista, että huone on pimeä ja viileä